Tervehdys täältä kauhean pakkasen keskeltä, ipa!
Mitä voi leipoa merkkipäivänä appiukolle, joka sanoo pitävänsä vain pullasta, kun itse haluaisi leipoa kunnon kakun?
Aivan, bostonkakun!
Tein kolmen desin pullataikinan soijamaitoon jauhopussin yleisohjeen mukaisesti. Vaivasin taikinan hyvin, mutta jätin sen aika pehmeäksi, sillä lailla tulee pehmeänkuohkea pulla. Täytteeseen kiehautin omenakuutioita omenahillossa, kunnes ne pehmenivät hieman, ja mausteeksi ripautin kanelia. Levitin täytteen kaulitulle taikinalevylle, ja kun aloin kääriä levyä rullalle, tajusin erheeni: täytettä oli aivan poskettomasti liian paljon. Kun rullasta leikkasi viipaleita, taikinarullat avautuivat, ja pehmeä taikina ja runsas hillo levisivät käsiin.
Sain jotenkin keploteltua enimmät mömmöt leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, mutta kauniiksi ei lopputulosta voinut sanoa. En tehnyt erikseen kakkuun pohjaa taikinalevystä, mutta älysin sentään jättää taikinarullien väliin raot kohoamista varten. Kohottamisen (noin 40 min.) ja paiston jälkeen sokerikoristeltu bostonkakku oli kuitenkin aivan kelvollisen näköinen, ja maku oli aivan ihana!
Kaksi tärkeää vinkkiä bostonin tekoon:
1. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperille. Näin pehmeä pulla ei jää vuokaan kiinni ja kakku pysyy ehjänä (tämän vinkin sain veljeltäni, jolle kävi bostonin kanssa hullusti, kun puolet jäi kiinni vuokaan).
2. Älä missään nimessä noudata yleistä pullanpaisto-ohjetta kahdensadan asteen lämpötiloineen. Silloin boston vain kärähtää pinnalta ja jää raa'aksi sisältä. Hyvä paistolämpötila on 175 astetta ja aikaa niin paljon, että pinta on kauniin ruskea - silloin pulla on kypsää myös sisältä. Meidän uunilla paistoon meni nelisenkymmentä minuuttia.
Vuoan vuoraamiseen käytettyä leivinpaperia ei tarvitse irrottaa, varsinkaan jos boston menee viemisiksi. Herkkua kuuman mehun kanssa talviurheilun jälkeen!
tiistai 31. tammikuuta 2012
Omenaboston
Tunnisteet:
bostonkakku,
hillo,
kakut,
kaneli,
leivonnaiset,
möme,
omena,
pulla,
soijamaito,
sokeri,
sokerikuorrutus
Ranskalaiset perunat
Heipsis ipa!
Meillä ei ole rasvakeitintä, enkä ole muutenkaan innostunut riehumaan kuuman öljyn kanssa keittiössä. Piti siis kehitellä ranskanperunaresepti, johon ei tarvita kumpaakaan. ;-)
Puikeat, kiinteät perunalajikkeet ovat tähän reseptiin käteviä - leikkasin oman maamme suurimmat Nicolat herkullisiksi ranskanperunoiksi!
Tarvitaan:
perunoita
auringonkukkaöljyä tai muuta mietoa öljyä
ranskanperunamaustetta
chilijauhetta, currya, paprikaa yms. maun mukaan
Pese perunat (tai kuori, jos haluat) ja leikkaa paksuiksi suikaleiksi. Kahdeksan milliä on aika optimaalinen halkaisija ;-)
Laita perunat kulhoon likoamaan kylmään, runsaasti suolattuun veteen 20 minuutiksi. Valuta ja kuivaa perunat huolellisesti vaikkapa puhtaaseen astiapyyhkeeseen. Sekoita kulhossa runsaaseen öljyyn mukavan paljon mausteita ja kääntele sitten perunat mausteöljyssä.
Uunia ei tarvitse välttämättä esilämmittää. Levitä perunat pellille leivinpaperille ja paista 200 asteessa 40-60 minuuttia, kunnes perunat ovat kauniin ruskeita, pinnasta rapeita ja sisältä pehmeitä.
Meillä ei ole rasvakeitintä, enkä ole muutenkaan innostunut riehumaan kuuman öljyn kanssa keittiössä. Piti siis kehitellä ranskanperunaresepti, johon ei tarvita kumpaakaan. ;-)
Puikeat, kiinteät perunalajikkeet ovat tähän reseptiin käteviä - leikkasin oman maamme suurimmat Nicolat herkullisiksi ranskanperunoiksi!
Tarvitaan:
perunoita
auringonkukkaöljyä tai muuta mietoa öljyä
ranskanperunamaustetta
chilijauhetta, currya, paprikaa yms. maun mukaan
Pese perunat (tai kuori, jos haluat) ja leikkaa paksuiksi suikaleiksi. Kahdeksan milliä on aika optimaalinen halkaisija ;-)
Laita perunat kulhoon likoamaan kylmään, runsaasti suolattuun veteen 20 minuutiksi. Valuta ja kuivaa perunat huolellisesti vaikkapa puhtaaseen astiapyyhkeeseen. Sekoita kulhossa runsaaseen öljyyn mukavan paljon mausteita ja kääntele sitten perunat mausteöljyssä.
Uunia ei tarvitse välttämättä esilämmittää. Levitä perunat pellille leivinpaperille ja paista 200 asteessa 40-60 minuuttia, kunnes perunat ovat kauniin ruskeita, pinnasta rapeita ja sisältä pehmeitä.
tiistai 17. tammikuuta 2012
Keksit purkissa
Hei Möme!
Tässä tulee resepti, jota olet päässytkin jo sovellettuna maistelemaan. :)
Joulun alla bongasin internetin ihmeellisestä maailmasta uuden(?) villityksen, cookies-in-a-jar, eli keksit purkissa. Ajatuksena on siis koota kekseihin (tai mikä jottei vaikka kuivakakkuun!) tarvittavat kuivat aineet kerroksittain lasipurkkiin siten, että vastaanottaja tarvitsee leipoakseen purkin lisäksi vain muutamaa perusraaka-ainetta. Tässä tapauksessa tarvitaan munaa ja voita.
Tämä ohje on yhdistelty muutamasta hyvänkuuloisesta englanninkielisestä reseptistä ja mausteet on tässä versiossa melko suklaiset – variaatioita on niin paljon kuin vaan keksii. Äidille tein pekaanipähkinä-valkosuklaa-karpalomixin ja siskolle ylläolevan viiden suklaan version. Tässä kuitenkin minttusuklainen resepti litran vetoiseen lasipurkkiin tehtäväksi.
Purkkiin laitetaan:
200g vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1/2tl suolaa
2-3tl tummaa kaakaota
60g kaurahiutaleita
120g ruskeaa sokeria (esim. ruokosokeri)
120g valkoista sokeria
100g tummaa suklaata karkeana rouheena
70g pätkiksiä pieninä paloina
85g ranskanpastilleja kokonaisina
Lisäksi tarvitaan:
150g voita tai margariinia
1 muna
Kasaa ainekset purkkiin kerroksittain. Ruokasooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola kannattaa sekoittaa jauhoihin, niistä ei niin messevää kerrosta kuitenkaan saa. Varsinkin jauhot kannattaa painella tiiviisti purkkiin vaikka puunuijalla, jotta ainekset pysyvät siististi kerroksissaan kuljetuksessakin. Kaakaojauheen levittelin itse vain purkin reunamille, jotta kerroksesta tuli leveämpi. Suklaiden määrä reseptissä on ohjeellinen, niitä voi lopuksi laittaa sitten sen verran kuin purkissa on tilaa - tai täyttää uupuvan osan vaikka pähkinärouheella.
Ohjeeseen seuraavat speksit: 150g huoneenlämpöistä voita tai margariinia ja yksi muna vispataan vaahdoksi (no, eihän siitä hirveän vaahtoisaa tule, mutta kannattaa yrittää). Purkin sisältö kumotaan kaikkineen sekaan ja sekoitetaan, kunnes taikina on tasalaatuista. Taikinasta pyöritellään suunnilleen lihapullan kokoisia palloja, niitä tulee n. 26-28kpl. Pallot kannattaa pellillä painaa hieman kasaan, jotta ne pysyvät paikoillaa ja leviävät kauniisti. Paistetaan 175 asteisessa uunissa 10 minuuttia. Keksit leviävät ja kohoavat hieman, kun pinta alkaa halkeilla voi ottaa pois uunista. Nämä saavat jäädä keskeltä pehmeämmiksi ja ne kannattaakin nostaa pois pelliltä heti uunista otettaessa ja viilennellä esim. ritilän päällä. Ja sama yksinkertaisemmin:
Meillä on menossa nenänvalkaisutammikuu, eli ei syödä (juuri) lainkaan sokeria. Ajattelin kuintekin, että voisin tehdä valmiiksi pari purkkia pahan päivän (siis helmikuun ensimmäisen) varalle odottamaan – nuo purkit on nimittäin aika kauniita. :) Ja hei, voi näitä muuten tehdä ilman sitä purkkiakin!
Tässä tulee resepti, jota olet päässytkin jo sovellettuna maistelemaan. :)
Joulun alla bongasin internetin ihmeellisestä maailmasta uuden(?) villityksen, cookies-in-a-jar, eli keksit purkissa. Ajatuksena on siis koota kekseihin (tai mikä jottei vaikka kuivakakkuun!) tarvittavat kuivat aineet kerroksittain lasipurkkiin siten, että vastaanottaja tarvitsee leipoakseen purkin lisäksi vain muutamaa perusraaka-ainetta. Tässä tapauksessa tarvitaan munaa ja voita.
Tämä ohje on yhdistelty muutamasta hyvänkuuloisesta englanninkielisestä reseptistä ja mausteet on tässä versiossa melko suklaiset – variaatioita on niin paljon kuin vaan keksii. Äidille tein pekaanipähkinä-valkosuklaa-karpalomixin ja siskolle ylläolevan viiden suklaan version. Tässä kuitenkin minttusuklainen resepti litran vetoiseen lasipurkkiin tehtäväksi.
Purkkiin laitetaan:
200g vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1/2tl suolaa
2-3tl tummaa kaakaota
60g kaurahiutaleita
120g ruskeaa sokeria (esim. ruokosokeri)
120g valkoista sokeria
100g tummaa suklaata karkeana rouheena
70g pätkiksiä pieninä paloina
85g ranskanpastilleja kokonaisina
Lisäksi tarvitaan:
150g voita tai margariinia
1 muna
Kasaa ainekset purkkiin kerroksittain. Ruokasooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola kannattaa sekoittaa jauhoihin, niistä ei niin messevää kerrosta kuitenkaan saa. Varsinkin jauhot kannattaa painella tiiviisti purkkiin vaikka puunuijalla, jotta ainekset pysyvät siististi kerroksissaan kuljetuksessakin. Kaakaojauheen levittelin itse vain purkin reunamille, jotta kerroksesta tuli leveämpi. Suklaiden määrä reseptissä on ohjeellinen, niitä voi lopuksi laittaa sitten sen verran kuin purkissa on tilaa - tai täyttää uupuvan osan vaikka pähkinärouheella.
Ohjeeseen seuraavat speksit: 150g huoneenlämpöistä voita tai margariinia ja yksi muna vispataan vaahdoksi (no, eihän siitä hirveän vaahtoisaa tule, mutta kannattaa yrittää). Purkin sisältö kumotaan kaikkineen sekaan ja sekoitetaan, kunnes taikina on tasalaatuista. Taikinasta pyöritellään suunnilleen lihapullan kokoisia palloja, niitä tulee n. 26-28kpl. Pallot kannattaa pellillä painaa hieman kasaan, jotta ne pysyvät paikoillaa ja leviävät kauniisti. Paistetaan 175 asteisessa uunissa 10 minuuttia. Keksit leviävät ja kohoavat hieman, kun pinta alkaa halkeilla voi ottaa pois uunista. Nämä saavat jäädä keskeltä pehmeämmiksi ja ne kannattaakin nostaa pois pelliltä heti uunista otettaessa ja viilennellä esim. ritilän päällä. Ja sama yksinkertaisemmin:
Meillä on menossa nenänvalkaisutammikuu, eli ei syödä (juuri) lainkaan sokeria. Ajattelin kuintekin, että voisin tehdä valmiiksi pari purkkia pahan päivän (siis helmikuun ensimmäisen) varalle odottamaan – nuo purkit on nimittäin aika kauniita. :) Ja hei, voi näitä muuten tehdä ilman sitä purkkiakin!
Tunnisteet:
cookie,
ipa,
kaurahiutale,
keksit,
lahjaksi,
minttusuklaa,
pikkumakeat,
suklaa
torstai 5. tammikuuta 2012
Basilikalevite
Hei Möme!
Nyt kun ollaan vihdoin talvihorroksesta vähän herätty, pitää jakaa tämä ex-tempore-tahna, josta tuli niin hyvää, että tekaisin sitä vielä toisenkin satsin. Oltiin juhlimassa uutta vuotta ja mun ukin 80-vuotisjuhlia lähisuvun kesken, paikalla oli kolmisen kymmentä ihmistä. Sapuskat tuli pääosin talon puolesta (oltiin Hotelli Keiteleessä Suolahdessa), mutta koska iltapalaksi suunniteltu perinteinen nakit ja perunasalaatti ei ihan sytyttäneet, päätettiin keksiä itse jotain lisätarjottavaa.
Ostettiin pari pussillista ruisnappeja (kuminattomia, koska kumina on hrrr.), 3 rasiaa kirsikkatomaatteja, 2 pakettia ilmakuivattua kinkkua ja ainekset the tahnaan. Pääsin muuten käyttämään ensimmäistä kertaa uutta yleiskonetta ihan oikeasti! Jee!
Basilikalevite
1 ruukku basilikaa
1 valkosipulin kynsi
1 prk kermaviiliä
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
2 prk pehmeää fetaa (apetina tms.)
tilkka balsamicoa
mustapippuria
Silppua basilikan lehdet ja valkosipulin kynsi pieneksi jollain blenderihköllä tai varmaan ne menee veitselläkin. Blenderiin kannattaa heittää vähän kermaviiliä sekaan, niin toimii se silppuaminen paremmin.
Sitten kaikki isoon kulhoon ja sekaisin. Itse käytin sitä yleiskonetta, mutta varmaan joku sähkövispiläkin tekis oikein hyvää jälkeä. Jos vispaa vähemmän, jää fetasattumia, jos vispaa enemmän, niin tulee tasaisempi mönssö. Ihan fiiliksen mukaan siis. Tahnasta tulee muuten ihanan hennon vaaleanvihreää!
Me tehtiin näistä sitten em. lisukkeiden kanssa pieniä annospaloja, eli ruisnapin päälle sutaisu levitettä ja päälle puolikas kirsikkatomaatti. Väliin voi lykätä vähän ilmakuivattua kinkkua, jos on vannoutuneita lihansyöjiä paikalla. Maussa ei mun mielestä mitenkään päin häviä nuo vegeversiotkaan. Tahnaa tulee melko paljon, riittää suunnilleen kahteen 300g pussilliseen ruisnappeja levittäjästä riippuen.
(ps. yleiskoneeni on ihana!)
Nyt kun ollaan vihdoin talvihorroksesta vähän herätty, pitää jakaa tämä ex-tempore-tahna, josta tuli niin hyvää, että tekaisin sitä vielä toisenkin satsin. Oltiin juhlimassa uutta vuotta ja mun ukin 80-vuotisjuhlia lähisuvun kesken, paikalla oli kolmisen kymmentä ihmistä. Sapuskat tuli pääosin talon puolesta (oltiin Hotelli Keiteleessä Suolahdessa), mutta koska iltapalaksi suunniteltu perinteinen nakit ja perunasalaatti ei ihan sytyttäneet, päätettiin keksiä itse jotain lisätarjottavaa.
Ostettiin pari pussillista ruisnappeja (kuminattomia, koska kumina on hrrr.), 3 rasiaa kirsikkatomaatteja, 2 pakettia ilmakuivattua kinkkua ja ainekset the tahnaan. Pääsin muuten käyttämään ensimmäistä kertaa uutta yleiskonetta ihan oikeasti! Jee!
Basilikalevite
1 ruukku basilikaa
1 valkosipulin kynsi
1 prk kermaviiliä
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
2 prk pehmeää fetaa (apetina tms.)
tilkka balsamicoa
mustapippuria
Silppua basilikan lehdet ja valkosipulin kynsi pieneksi jollain blenderihköllä tai varmaan ne menee veitselläkin. Blenderiin kannattaa heittää vähän kermaviiliä sekaan, niin toimii se silppuaminen paremmin.
Sitten kaikki isoon kulhoon ja sekaisin. Itse käytin sitä yleiskonetta, mutta varmaan joku sähkövispiläkin tekis oikein hyvää jälkeä. Jos vispaa vähemmän, jää fetasattumia, jos vispaa enemmän, niin tulee tasaisempi mönssö. Ihan fiiliksen mukaan siis. Tahnasta tulee muuten ihanan hennon vaaleanvihreää!
Me tehtiin näistä sitten em. lisukkeiden kanssa pieniä annospaloja, eli ruisnapin päälle sutaisu levitettä ja päälle puolikas kirsikkatomaatti. Väliin voi lykätä vähän ilmakuivattua kinkkua, jos on vannoutuneita lihansyöjiä paikalla. Maussa ei mun mielestä mitenkään päin häviä nuo vegeversiotkaan. Tahnaa tulee melko paljon, riittää suunnilleen kahteen 300g pussilliseen ruisnappeja levittäjästä riippuen.
(ps. yleiskoneeni on ihana!)
Tunnisteet:
alkupalat,
balsamico,
basilika,
ipa,
levite,
pikkusuolaiset,
tuorejuusto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)