Piparkakkurahka

Hola, Möme, nythän näitä taas pukkaa!

S kinui pari viikkoa sitten, että hänen täytyy saada ostaa piparkakunmakuista rahkaa. Lupasin että saa ostaa, jos esittelee hyvän reseptin jossa sitä käytetään. Itse en keksinyt mitään, eikä valmistajan sivuiltakaan löytynyt yhtään reseptiä(!). S keksi, että tehdään piparkakkuversio Kalevi Rahkasta ja niinhän me tehtiin. Valmis piparkakkurahka ei kuitenkaan ole kovin kevyttä, joten päätin soveltaa vähän.

165 g (0,5 prk) vispautuvaa vaniljakastiketta
200 g pehmeää rahkaa
7 kpl (+4 kpl) Annas-piparkakkuja
100 g vadelmia / mustikoita / verigreippiä

Vaniljakastike on siis puoli purkillista Valion laktoositonta vanhan ajan vaniljakastiketta, koska se on S:n suosikki. Koska tähän menee puoli purkillista, ostamme aina ainekset kahteen piparkakkurahkaan kerrallaan. Oikeasti tästä piisaisi kolmelle tai neljällekin, mutta mutta....

No niin. Vispaa vaniljasoosi vaahdoksi ja sekoita rahka sekaan. Kaiken tämän voi tehdä tehosekoittimella. Murskaa sillä välin 7 piparkakkua muovipussissa pienenpieneksi murskaksi. Sekoita piparkakkumurska rahka-vaniljavaahtoon ja anna rahkan maustua jonkin aikaa. Itse en syö kuin kahdenlaisia pipareita, omatekemiä tai Annaksen tekemiä.

Lapioi rahkavaahto kuppeihin ja ripottele päälle marjoja tai hedelmiä ja murskaa pari piparia vielä koristeeksi ja makua antamaan. Vadelma sopii tähän ihan superhyvin, mustikkakin oikein mukavasti. Tänään kokeiltiin villinä korttina verigreippiä ja sehän toimi aika kivasti.

Valmiista piparkakkurahkasta valmistettuun verrattuna tämä on aavistuksen kevyempää, ja mun suuhun myös paremman makuista.

Mars Bars -browniet

Moi Möme,

S löysi tämän reseptin kesällä netistä ja sitähän piti kokeilla. Tämä taitaa olla kolmas kerta, kun oon tätä tehnyt ja aina se vaan on hyvää... :)

Alkuperäinen ohje löytyy täältä, tässä meidän versio, joitain määriä olen säätänyt omaan suuhun sopivaksi.



2 Mars-patukkaa pieneksi pilkottuna
2 Mars-patukkaa, kumpikin 10 osaan leikattuna
200 g voita
150 g tummaa (minttu)suklaata
50 g maitosuklaata
5 rkl kaakaojauhetta
75 g vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta
200 g tomusokeria (hienokin käy)
3 munaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen, vuoraa metallinen kakkuvuoka (halkaisija 23cm) leivinpaperilla.

Sulata vesihauteessa pieneksi pilkotut Mars-patukat, suklaat ja voi, lisää kaakaojauhe ja sekoita. Anna jäähtyä. Sekoita kuivat aineet ja kääntele suklaan sekaan. Riko kananmunien rakenne ja sekoita taikinaan. Kaada vuokaan ja tasoita pinta, painele isommat Mars-patukan palat taikinan päälle niin, että ne jäävät näkyviin, mutta eivät törötä.

Paista n. 30(-40) minuuttia, kakku saa jäädä sisältä mähmeäksi. Lämpimän kakun voit nostaa pois vuoasta jäähtymään. Paloittele, syö, ja yritä tarjota muillekin, ettet saa suklaayliannostusta...

Vaniljamarengit

Sunnuntaita, ipa!

Teen usein viikonloppuisin näitä marenkeja, joten on aikakin laittaa tämä nopea ja helppo resepti kaakaopurkkiin talteen. Ohjeesta tulee pellillinen pieniä marenkeja.

Tarvitaan:

2 valkuaista
1,5 - 2 dl sokeria
vaniljasokeria (tai vaniljatangosta raaputettua vaniljaa)
tilkka sitruunamehua

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen. Määrää voi vaihdella maun mukaan. Lisää lopuksi pari pisaraa sitruunamehua tai etikkaa.
Pursota marengit pellille ja kuivata pari tuntia 100 asteessa tai kiertoilmalla 75 asteessa. Sammuta uuni, avaa luukku raolleen ja anna kuivua vielä pari tuntia tai yön yli.

Kuvasin marenkeja sohvapöydällä ja kesken kaiken huomasin, että kuvaan oli ilmestynyt ylimääräisiä henkilöitä...

Froyo-wich

Moi Möme!

Kiitos tekotekonille omistautumisesta, oli mahtavaa päästä maistelemaan tuloksia, raatimme oli tyytyväinen.

Juhannuksemme on kulunut kotona lokoillen ja erilaisia herkkuja suustamme alas mättäen. Tässä resepti tämän päivän superherkkuun, johon alkuperäisidea tuli ravintolapäivänä kaverin froyo&mo-baarista. Siis froyoa kahden keksin välissä. Laiskuuden vuoksi emme tällä kertaa tehneet itse keksejä, vaan käytimme LU:n Bastogne-keksejä, froyon sentään teimme itse.


 
Perusfroyo

2dl turkkilaista jugurttia
2dl maustamatonta jugurttia
2dl kuohukermaa
1dl sokeria
(vaniljasokeria)

Froyon voi tehdä jäätelökoneella tai sekoittamalla ainekset yhteen ja jäähdyttämällä pakkasessa, jälkimmäisessä tapauksessa sitä kannattaa käydä puolen tunnin välein sekoittelemassa, niin jäätyy tasaisemmin. Froyon voi maustaa oman maun mukaan, mutta myös tää perusversio on erittäin hyvä - maistuu siis jugurtilta. Jäätyneeltä jugurtilta.

Froyo-wichiksi herkku muuttuu yksinkertaisesti kauhomalla sopivasti froyoa keksille ja painamalla toinen keksi kanneksi. Bastogne-keksit olivat vähän liian rapsakoita alkuun, mutta toiselle kierrokselle annoin niiden hetken pehmittyä jugurttikerroksella sipaistuna ja kokonaisuus oli heti miellyttävämpi. Mahtavimpia varmasti tulee, jos tekee keksitkin itse, maustamattomaan (tai vaniljaiseen) froyoon sopii erittäin hyvin niin suklaa- kuin kanelikeksitkin.

Suklaa-sitruunamarengit

Hips, ipa!

Tämä on ollut varsinainen marenkiviikonloppu. Perjantaina tein marenkia pavlovaa varten, lauantain saatiin kylässä uunijäätelöä, jossa oli kaunis marenkikuorrutus, ja tänään halusin kokeilla isoja suklaisia marenkeja. Vinkkiä otin äskettäin kääntämästäni leivontakirjasta ja muutamasta netistä löytämäni reseptistä, mutta en löytänyt valmista ohjetta sitruunaisille ja suklaisille marengeille, joten piti itse säveltää.


Valkuaisvaahdon lämmittäminen auttaa sitä kestämään suklaan lisäämisen lässähtämättä - kyse on tietääkseni ns. sveitsiläisestä marengista. Pidemmälle viety versio olisi italialainen marenki, jossa keitetty sokeriliemi lisätään valkuaisvaahtoon niin, että kuuma sokeri kypsyttää valkuaisen, eikä marenkia tarvitse erikseen paistaa.

Tarvitaan:

4 valkuaista
2 dl sokeria
50 g tummaa suklaata
1 sitruunan raastettu kuori
2 tl sitruunamehua

Sulata vesihauteessa suklaa ja anna jäähtyä. Mittaa teräskulhoon valkuaiset ja sokeri ja aseta kulho kuumaan vesihauteeseen. Vatkaa valkuaisia ja sokeria hitaasti muutamia minuutteja, kunnes sokeri on kokonaan sulanut ja seos tuntuu selvästi kuumalta. Ota kulho pois vesihauteesta ja vatkaa suurella teholla niin kauan, että marenki on huoneenlämpöistä ja kiinteää. (Itse vatkasin kylmävesihauteessa ehkä viisi-seitsemän minuuttia, sen jälkeen käsivatkain alkoi kuumentua huolestuttavasti :-)

Vispaa joukkoon sitruunankuori ja mehu. Kääntele lopuksi parilla lusikanvedolla joukkoon sulatettu suklaa. Älä sekoita liikaa, koska massa sekoittuu vielä siinä vaiheessa, kun siitä muotoillaan marenkeja.

Nostele pellille kahdella suurella lusikalla kookkaita marenkeja. Ohjeesta tuli kymmenen kämmenenkokoista marenkia. Paista 120 asteessa kaksi tuntia ja anna vielä kuivua jälkilämmössä vähintään puolisen tuntia.

Olin aika tyytyväinen makuun, vaikka ulkonäkö jättääkin toivomisen varaa. Vaikea saada nättejä, kun marenkimassa on niin tiukkaa tavaraa. Näihin tuli ihanan rapsakka kuori ja täkmeä sisus. Suklaan ja marengin yhdistäminen tuntui etukäteen oudolta, mutta ei se kyllä hassumpi yhdistelmä ole.

Olen käyttänyt samaa marenkireseptiä (ilman mausteita) muffinien kuorrutuksena, ja se on näyttävä ja herkullinen kuorrutus. En kuitenkaan silloin lähettänyt tänne reseptiä, koska itse muffiniresepti (sitruunasellainen) ei ollut kovin hyvä, lopputulos oli kuivakka ja vähän mauton. Mutta siis kypsien ja jäähdytettyjen muffinien päälle pursotetaan marenki ja laitetaan muffinit aivan hetkeksi 200-asteiseen uuniin (vain ylälämpö), jotta marenki saa hieman väriä - uunin vieressä kannattaa valvoa koko ajan.

Keksit purkissa

Hei Möme!

Tässä tulee resepti, jota olet päässytkin jo sovellettuna maistelemaan. :)

Joulun alla bongasin internetin ihmeellisestä maailmasta uuden(?) villityksen, cookies-in-a-jar, eli keksit purkissa. Ajatuksena on siis koota kekseihin (tai mikä jottei vaikka kuivakakkuun!) tarvittavat kuivat aineet kerroksittain lasipurkkiin siten, että vastaanottaja tarvitsee leipoakseen purkin lisäksi vain muutamaa perusraaka-ainetta. Tässä tapauksessa tarvitaan munaa ja voita.


Tämä ohje on yhdistelty muutamasta hyvänkuuloisesta englanninkielisestä reseptistä ja mausteet on tässä versiossa melko suklaiset – variaatioita on niin paljon kuin vaan keksii. Äidille tein pekaanipähkinä-valkosuklaa-karpalomixin ja siskolle ylläolevan viiden suklaan version. Tässä kuitenkin minttusuklainen resepti litran vetoiseen lasipurkkiin tehtäväksi.

Purkkiin laitetaan:
200g vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1/2tl suolaa
2-3tl tummaa kaakaota
60g kaurahiutaleita
120g ruskeaa sokeria (esim. ruokosokeri)
120g valkoista sokeria
100g tummaa suklaata karkeana rouheena
70g pätkiksiä pieninä paloina
85g ranskanpastilleja kokonaisina

Lisäksi tarvitaan:
150g voita tai margariinia
1 muna

Kasaa ainekset purkkiin kerroksittain. Ruokasooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola kannattaa sekoittaa jauhoihin, niistä ei niin messevää kerrosta kuitenkaan saa. Varsinkin jauhot kannattaa painella tiiviisti purkkiin vaikka puunuijalla, jotta ainekset pysyvät siististi kerroksissaan kuljetuksessakin. Kaakaojauheen levittelin itse vain purkin reunamille, jotta kerroksesta tuli leveämpi. Suklaiden määrä reseptissä on ohjeellinen, niitä voi lopuksi laittaa sitten sen verran kuin purkissa on tilaa - tai täyttää uupuvan osan vaikka pähkinärouheella.


Ohjeeseen seuraavat speksit: 150g huoneenlämpöistä voita tai margariinia ja yksi muna vispataan vaahdoksi (no, eihän siitä hirveän vaahtoisaa tule, mutta kannattaa yrittää). Purkin sisältö kumotaan kaikkineen sekaan ja sekoitetaan, kunnes taikina on tasalaatuista. Taikinasta pyöritellään suunnilleen lihapullan kokoisia palloja, niitä tulee n. 26-28kpl. Pallot kannattaa pellillä painaa hieman kasaan, jotta ne pysyvät paikoillaa ja leviävät kauniisti. Paistetaan 175 asteisessa uunissa 10 minuuttia. Keksit leviävät ja kohoavat hieman, kun pinta alkaa halkeilla voi ottaa pois uunista. Nämä saavat jäädä keskeltä pehmeämmiksi ja ne kannattaakin nostaa pois pelliltä heti uunista otettaessa ja viilennellä esim. ritilän päällä. Ja sama yksinkertaisemmin:


Meillä on menossa nenänvalkaisutammikuu, eli ei syödä (juuri) lainkaan sokeria. Ajattelin kuintekin, että voisin tehdä valmiiksi pari purkkia pahan päivän (siis helmikuun ensimmäisen) varalle odottamaan – nuo purkit on nimittäin aika kauniita. :) Ja hei, voi näitä muuten tehdä ilman sitä purkkiakin!

Minttusuklaavilhelmiinat

Hei Mömmelö, taas pitkästä aikaa!

Meillä on ollut kaikenlaisia järjestelyjä ja muutosta ilmassa, mikä on vienyt vapaa-aikaa kiitettävissä määrin. Nyt kun noiden järjestelyjen tiimoilta tuli leivottua, niin kirjaanpa sinulle reseptinkin.

S tilasi juhliamme varten "sellaisia minttusuklaakeksejä, joita mun kämppis joskus teki". Reseptiä ei tietenkään enää löytynyt, mutta lukuisten kyselyjen jälkeen päädyimme tekemään pari kolme kokeiluerää, joista voittajaksi selviytyivät nämä.


200 g voita / maidotonta margariinia
200g sokeria
1 keltuainen
2 rkl siirappia
8 lorausta piparminttuaromia tai muutama tippa piparminttuöljyä
3 tl vaniljasokeria
2 tl soodaa
2 rkl kaakaojauhetta
5 dl vehnäjauhoja

Juhliin tein nämä maidottomana, mutta itselle tekisin varmaan voista. Piparminttuöljyn kanssa tuli pupu pöksyyn, kun apteekista löytyi vain "eteeristä" öljyä, ostin siis kaupan piparminttuaromia, mikä oli hirveän laimeaa. Googlailemalla päädyin olettamaan, että myös tuo eteerinen öljy (ilmeisesti siis 100% piparminttua) käy myös sellaisenaan leivontaan, ensi kerralla siis sitä.

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää keltuainen, vatkaa. Lisää siirappi, vatkaa. Lisää piparminttu, sekoita. Sotke kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan. Tarkista piparmintun määrä, lisää tarvittaessa. Suklaanhimoisimmat voivat heittää sekaan vielä pieneksi rouhittua tummaa suklaata.

Pyörittele taikinasta pellille sentin parin paksuisia tankoja, yhdelle pellilliselle mahtuu 3 tai 4 rinnakkain. Jos taikina on liian löysää, laita hetkeksi jääkaappiin, jos se on oikein paksua, voi tankoa litistää kevyesti ennen paistoa paremman leviämisen takaamiseksi.

Paista 195 asteessa n. 10 minuuttia, viipaloi heti uunista tulleina vinoneliöiksi perinteisten vilhelmiinojen tapaan. Kostealla säällä kannattaa jäähtyneet keksit lykätä pikimmiten ilmatiiviiseen rasiaan vettymisen välttämiseksi.

Ps. Näitä tulee paljon!

Macaron-leivokset

Bonjour, ipa!

En ole koskaan maistanut tai edes nähnyt elävässä elämässä macaron-leivoksia, noita ranskalaisia marenkiherkkuja, mutta ne ovat nyt ilmeisen muotia. Koska pidän pikkutarkoista resepteistä, halusin siis minäkin kokeilla näitä.



Hyviä reseptejä ja vinkkejä on esimerkiksi Sokerikukkasia-, Tartelette- ja Mansikkamäki-blogeissa. Itse olin ensikertalaisena turhan varovainen taikinan sekoittamisessa, liikaa sekoittamalla sen saa nimittäin pilalle, enkä sitten sekoittanut aivan riittävästi. Lopputuloksessa se näkyy siinä, etteivät macaronit ole tasoittuneet kokonaan pinnalta, vaan niissä on pienet huiput, ja liian korkea "jalka". Lisäksi väri jäi turhan vaaleaksi.


Käytin Sokerikukkasia-blogin ohjetta:

3 keskikokoisen munan valkuaista (100-110 g)
50 g siro-sokeria
200 g tomusokeria
110 g mantelijauhetta
keltaista ja punaista jauhemaista elintarvikeväriä

Erottele valkuaiset ja siirrä ne peitettynä viileään paikkaan tai jääkaappiin vanhenemaan 1-3 päiväksi. Ota valkuaiset ajoissa huoneenlämpöön lämpenemään. Sekoita mantelijauhe ja tomusokeri ja siivilöi seos pari kertaa.

Vatkaa valkuaiset kevyeksi, pehmeäksi, kylpyvaahtomaiseksi vaahdoksi. Lisää siro-sokeri erissä edelleen vatkaten, jotta saat kiiltävää, partavaahtomaista marenkia. Älä vatkaa marenkia kovaksi. Lisää väri; veitsenkärjellinen riittää.

Kääntele nuolijalla manteli-tomusokeriseos marengin joukkoon. Tartelette-blogissa sanottiin, että noin 50 vetoa on sopiva määrä, mutta itse sain sekoittaa vähän kauemmin. Seos alkaa muistuttaa paksua kakkutaikinaa, ja sen koostumusta kannattaa testata vähän väliä, jottei sekoita liikaa. Taikinaa voi nostaa pienen nokareen lautaselle ja seurata, tasoittuuko se hitaasti. Valmis taikina alkaa tasoittua käytännössä samantien. Toinen keino on vetää veitsellä viilto taikinaan - taikinan pitäisi tasoittua ja viillon kadota kymmenessä sekunnissa.

Itse sekoitin siis aavistuksen liian vähän, jotten varmasti sekoittaisi liikaa ;-) (Ilmeisesti loppumetreillä taikinan onnistuminen on parista vedosta kiinni.) Lisäksi laskeskelin, että taikina sekoittuu vielä pursotinpussiin siirrettäessä, ja tarvittaessa sitä voi vielä hieman puristella pussissa. Lisäksi pidän enemmän vähän pulleista macaroneista.

Minulla ei ollut sopivaa tyllaa, joten leikkasin vain pursotinpussiin noin 7 mm:n reiän, mutta tyllalla olisin saanut tasaisemmin pyöreitä macaroneja. Nyt osa jäi hieman soikeiksi. Leikkasin leivinpaperit tarkkaan pellin kokoisiksi, jotta kuorista tulee suoria. Lisäksi laitoin varsinaisen leivinpaperin alle toisen arkin, johon olin piirtänyt kahden euron kolikolla malliympyrät oikeaa kokoa varten. Pursotuksen jälkeen vedin varovasti apuarkin alta pois käytettäväksi uudelleen toisessa pellillisessä.

Pursota siis pellille noin kahden euron kolikon kokoisia lantteja. Kopauta peltiä pari kertaa pöytää vasten ja anna sitten seistä 45-60 minuuttia, jotta macaroneihin tulee kuori eivätkä ne halkeile paistettaessa. Paista uunin keskitasolla esim. 150 asteessa 10 minuuttia tai uunin mukaan. Itse paistoin näitä 140 asteessa, jotta eivät vain ruskistu, 14 minuuttia. Olisivat voineet ehkä olla minuutin tai pari pidempäänkin uunissa.


Anna jäähtyä ja täytä. Itse käytin ohuen kerroksen lemon curdia, mutta kaikenlaiset suklaaganashet, marmeladit ja sokeritahnat toiminevat myös. Kannattaa ehkä suosia hieman happamia tai kirpakoita täytteitä, näiden maku on muuten aika imelä. ;-)

Nämä voi myös pakastaa, sekä pelkkinä kuorina että täytettyinä. Itse heitin nämä täytettyinä pakkaseen vierasvaraksi. *vinkki*

Ensikertalaiseksi nämä onnistuivat mielestäni yli odotusten, vaikka parannettavaa jäi paljonkin. Olin kuitenkin varautunut, että ensimmäisen kokeilun tulokset ovat syömäkelvottomia ;-)
Pinta on rapea ja sisus pehmeä, maku muistuttaa lähinnä vaahdotettua marsipaania. En ole suuri mantelin ystävä, mutta ulkonäön puolesta tykkään näistä pikkuleivoksista kovasti!


Kuvassa vastapursotetut "lantit". Tässä vaiheessa huomasin kyllä, että taikina oli vielä liian paksua, kun huiput eivät laskeneetkaan.

Täytettä laitoin hyvin ohuen kerroksen, ettei näistä tule ihan pallomaisia. Maun puolesta sitä toki pitäisi olla enemmän.

Tee-se-itse: Lakritsi-MäkFlari

Moi M!

Mäkkärissä tulee näinä päivinä käytyä hyvin harvoin. Joskus kuitenkin piipahdamme nauttimaan tätä ihanaista herkkua, jonka valmistuskaaviot on pidetty salassa meiltä kuolevaisilta - tähän saakka.

Tarvitset:
0,5l vaniljakermajäätelöä
Meiran lakritsihippuja
(loraus maitoa)


(Esimerkkikuvassa lakritsahippupurkki on syystä tai toisesta tyhjä...)

MäkFlarin valmistukseen on kaksi tapaa - toinen kärsivällisemmille, toinen meille. Kärsivällisemmät voivat odottaa vaniljajäätelön pehmentymistä ja muussata jäätelönsä tavalliseen tapaan lusikalla vispaten. Me kiireisemmät otamme avuksi sähkövispilän. Vispaa siis jäätelö ja lorauta sekaan maitoa tarpeen mukaan. Liikaa ei kannata laittaa. Sitten roima ripaus hippuja ja uusi sekoitus. Annostele yhteen tai useampaan kippoon (kahdelle riittää hyvin, ehkä kolmelle meitä vähemmän ahneellekin) ja ripottele hippusia vielä päälle. Nauti heti.

Joulukakku ja kristallipiparit

Talvinen tervehdys, Ipa!


Inhosin aina lapsena hedelmäkakkua. Äiti teki sitä joka vuosi, siihen tuli sukaatteja ja korintteja ja kaikkea muuta kitkerää, kovansitkeää pikku niperrystä, jota sai kaivella hampaankoloista vielä tapaninpäivänäkin. Joinakin epäonnisina vuosina saamme edelleen lahjaksi joltakin tuttavalta sellaisen kakun, jossa nihkeänankeat korintit ja kaiken kaapinmakuiseksi muuttava hasselpähkinärouhe muuttavat ennestään kuivakan sokerikakun likilaskuiseksi ja murenevaksi kiveksi.

Onneksi on myös toisenlaisia kakkuja. Vuosia sitten päätin kokeilla, eikö joulukakusta saisi sittenkin hyvää, jos siihen laittaisi oikeasti hyviä aineksia .... vaikkapa suklaata? Unohdetaan ikävät sukaatit ja muu köyhistely!

Ja saa siitä! Olen hionut reseptiä joka vuosi ja julistanut sen salaiseksi. :-) Kerrottakoon kuitenkin, että kakkuun tulee tummaa suklaata (tänä vuonna käytin Green&Blackin Maya Gold -suklaata) ja pecanpähkinöitä, aprikoosia ja ananasta, kanelia ja mustapippuria ja kardemummaa - ja koko komeus valellaan hyvällä rommilla. Kun tullaan sinne uudeksivuodeksi, tuon palan maistiaisiksi!

(Tänä vuonna kakusta tuli tosin hirvittävän ruma. En malttanut antaa sen jäähtyä riittävästi ennen kumoamista, ja puolet jäi vuokaan. Yritin liimailla sokerikuorrutuksen avulla murusia kokoon kakuksi. Osaan siis tehdä kauniitakin kakkuja, vaikkei tästä kakusta uskoisi...)



Kristallipiparit syntyivät ihan vahingossa. Kokeilin vain sirotella koristeltujen pipareiden (ohuita Annas-pipareita) päälle erikoishienoa sokeria, ja se tarttuikin kuorrutteen lisäksi myös pipareiden taikinapinnalle. Nättejä ja hyviä! Pipareiden koristeluun käytän sokeripikeeriä, johon löytyy loistavat, tarkat ohjeet tästä ihanasta Mansikkamäki-blogista. Viime vuonna tehtailin sokeripipareita enemmänkin, tavallisen tomusokerin lisäksi mansikkatomusokerista.

Kaakaopalloset

Terve taas, ipa!

Tähän ruotsalaiseen herkkuun tutustuin jo lapsena, kun keksimme veljeni kanssa jostakin vanhasta Pauligin kahviherkkuja -reseptivihkosesta helpon ja nopean ohjeen, jonka pystyimme toteuttamaan itse. Meistähän tuli molemmista sittemmin melkoisia hyvän ruoan ystäviä, joten herkkusuutaipumuksemme ilmenivät jo varhain oma-aloitteisuutena kaakaopurkin hyödyntämisessä. :-)

Tarvitaan:
100 g margariinia
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2-3 rkl vahvaa kylmää kahvijuomaa
3-4 rkl kaakaojauhetta
3,5 dl kaurahiutaleita

Vaahdota margariini ja sokerit (joko vain puuhaarukalla hieroen, tai jos haluaa tasaisemman lopputuloksen, sähkövatkaimella). Lisää muu aineet ja sekoita tasaiseksi massaksi. Muotoile sopivan kokoisiksi pieniksi palloiksi (halkaisija esim. pari senttiä) kylmässä vedessä kostutetuin käsin.

Ruotsissa palloset on kieritelty monesti kookoshiutaleissa tai raesokerissa (kookosta voi olla itse massassakin). Muita vaihtoehtoja ovat strösselit, kaakaojauhe (O'boy Dark sopii tähän oikein hyvin) ja tomusokeri (joka ei mielestäni ollut ulkonäön eikä käytännön kannalta kovin hyvä idea). Paras tulos tuli mielestäni Dolphinin suklaarouheesta (kuvassa), joka on lisäksi hyvän makuista.

Anna pallojen kovettua jääkaapissa. Kahvilla maustettuina nämä sopivat tietysti erityisen hyvin kahvipöytään. Kahvin voisi korvata jollakin muullakin maulla, ajattelin ensi kerralla kokeilla paria pisaraa rommia. ;-)

Chocolate-chocolate-chocolate brownies

Hei ipa!

Lempisarjassani Gilmoren tytöissä on kohta, jossa Rory maistaa 'chocolate chocolate chocolate ice creamia', ja huudahtaa ihastuneena: "Oh, my God, this is incredible. It's seriously chocolate chocolate chocolaty!"

Se kuulosti ihanalta, ja siksipä halusinkin kehittää jotakin yhtä ylenpalttisen suklaista. Tämä brownies-resepti on yritys siihen suuntaan, ja siksipä siinä onkin pähkinöiden sijaan suklaarouhetta (ja lisäksi en pidä pähkinöistä ja suklaasta yhdessä). Tästä saisi varmaan vielä suklaisemman lisäämällä sulaa suklaata, mutta herkkua on näinkin: samanaikaisesti kuohkeita ja meheviä.

Tarvitaan:
150 margariinia
1 dl tummaa muscovadosokeria (melassisuus antaa kivan lakritsivivahteen, mutta älä laita enempää, tai saat mämmin makuisia brownieseja)
2 dl tavallista sokeria
4 munaa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
½ tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
75 g tummaa suklaata rouhittuna (70 %)

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää kevyesti vatkatut munat hyvin sekoittaen. (Voit lisätä välillä vähän jauhoja, jotta taikina ei juoksetu. Jos niin kuitenkin käy, se ei vaaranna lopputulosta. Voimakas vatkaus auttaa.) Sekoita kuivat aineet ja siivilöi taikinaan. Kääntele lopuksi joukkoon suklaa.

Kaada taikina voideltuun noin 20 x 30 cm:n kokoiseen vuokaan. Kaupasta saa esim. foliosta tehtyjä paistovuokia, jotka ovat juuri sopivia. Paista 175 asteessa 35 minuuttia. Älä paista pidempään, jottei lopputulos ole liian kuivakka - näiden pitää jäädä meheviksi.


Peitä paistamisen jälkeen vuoka vaikkapa leivinpaperilla ja pyyhkeellä ja anna jäähtyä vähän aikaa. Leikkaa paloiksi, joko isoiksi perinteisen mallisiksi brownie-paloiksi tai 2 x 2 cm:n sormisyötäviksi kuutioiksi.
Nämä ovat ihania lämpiminä, mutta herkullisia seuraavana päivänäkin, ja lisukkeeksi käy tietysti ainakin jäätelö. Nämä voisi myös kuorruttaa tai koristella sulalla suklaalla.

Mokkapalat

Moi ipa!

Silloin kun olin vielä vegaani (enkä tällainen mutkikkaasti maidoton kala-kasvissyöjä) rakastin vegaanisia mokkapaloja, joita maistoin aktivistiaikoinani Rauhanasemalla erään Johannan leipomina (häneltä siis tämä resepti). Mokkapalat olivat tuhdin kaakaoisia ja tiiviitä, joskin murenevia.

Kun aloin käyttää taas kananmunia, olin äärettömän pettynyt ensimmäisiin (normaalilla kolmen munan reseptillä tehtyihin) mokkapaloihini: kananmuna tuo toki taikinaan kuohkeutta, mutta myös kuivuutta. Mokkapaloista tuli mielestäni paksuja, kuivakoita könttejä, joissa kuorrutusta oli aivan avuttoman ohut kerros leivonnaisen paksuuteen nähden (enkä tietenkään tajunnut laittaa väliin vaikka minttusuklaata, kuten sinä ;-). Olenkin todennut, että vegaanisia, hyviä leivontareseptejä ei pidä mennä muuntamaan miksikään muuksi.

Viime kerralla mokkapaloja tehdessäni yritin kompromissia, ja nyt tulos oli varsin onnistunut. Lisäsin yhden munan, mutta en vatkannut mitään kuohkeaksi. Kaakaon määrä voi kuulostaa paljolta, mutta se ei ole missään määrin liioiteltu.

Taikina:
250 g margariinia
3 dl sokeria (tai vähemmän maun mukaan)
joko 1 muna tai 3 rkl soijajauhoa sekoitettuna 0,5 desiin vettä
5 dl vehnäjauhoja
1-2 tl leivinjauhetta (itse laitoin vain yhden)
2 rkl vanilliinisokeria
vähintään 1 dl kaakaojauhetta (sekä halutessa suklaarouhetta taikinaan)
noin 3 dl soijamaitoa tai vettä

Sekoita puuhaarukalla pehmeä margariini ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne taikinaan vuorotellen muiden ainesten kanssa niin, että saat mukavantuntuisen taikinan. Levitä seos leivinpaperille pellille ja paista 225 asteessa noin 30 min.

Kuorrutus:
4,5 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
1 rkl vanilliinisokeria
4-5 rkl vahvaa kahvijuomaa
muutama ruokalusikallinen margariinia

Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja kuumenna juoksevaksi. Kaada vähän lämpimän taikinalevyn päälle ja anna jäähtyä. Voit leikata levyn paloiksi jo silloin, kun kuorrutus on vielä juoksevaa, ja leikata palat uudelleen kuorrutuksen kovetuttua. Näin lopputulos on siistimpi. Mitään supersiistejä paloja tästä reseptistä ei saa juuri tuon murenemistaipumuksen takia, mutta maku on täyteläinen ja ihana! Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, kuorrutuksen ja pohjan suhde on 1:3.

Karamellipopcornit

Iltaa taas, ipa!

Täällä vietetään ihan viisuhuumassa euroviisuviikkoa, jota varten tarvitaan tietysti myös kaikenlaista pientä naposteltavaa. Tämä karamellipopparien resepti on aitoa amerikantuontia, mutta sopii mainiosti eurooppalaiseenkin tv-iltaan. :-D



Tarvitaan:
1 pss mikropopcornia
2 dl fariinisokeria
1 dl vettä
2 rkl margariinia

Valmista popcornit ohjeen mukaan. Kaada popparit kulhoon ja nostele hetken päästä käsin toiseen kulhoon niin, että saat poksahtamatta jääneet jyvät seulottua pois.



Sulata kattilassa margariini ja lisää sokeri ja vesi. Keitä silloin tällöin sekoitellen niin kauan, että pisara karamelliseosta jähmettyy kylmään veteen pudotettuna. Minulla tämä kesti kolme varttia, mutta suuremmalla lämmöllä aikaa menisi varmaan vähemmän. Pidin lieden pienellä, koska en halunnut joutua vahtimaan seosta.

Kaada valmis karamelliseos popcornien päälle koko ajan sekoitellen (tässä on hyvä olla toinen ihminen apuna). Voit vielä levittää popparit leivinpaperin päälle jäähtymään ja kovettumaan, jotta ne eivät tartu kulhossa kaikki toisiinsa.

Herkullista viisuiltaa! :-D

Minttumokat

Hei Möme,

Mä yhdyn kyllä tuohon sun paasaukseen kasvisruokailijoiden syrjinnästä, vaikka sekasyöjä olenkin. Nykyisin tulee kyllä tosi harvoin edes ostettua lihaa kotiin, mutta ravintolassa tai äidin luona syön mielelläni myös hyvin tehtyä liharuokaa. Meillä keskusteltiin kesällä paljon töissä tosta kasvisruoan tasosta, kun tilattiin kuvauksiin isolta lounasravintolalta safkat. Kasvisruoka saattoi olla neljäkin kertaa samalla viikolla riisiä ja tomaattipohjaista kasviskastiketta vailla tietoakaan proteiineista... Äkkiä meni nimittäin keittiö vaihtoon. Harva jaksaa vetää 10h kuvauspäiviä pelkillä hiilareilla...

Mä lupasin miettiä minttutoffeemokkapalojen maidotonta versiota, joten tässäpä niitä nyt tulee. Täytyy kyllä myöntää, että itse käytin leivonnassa voita, mutta oletan, että maidoton margariini käyttäytyy suhtkoht samoin sulatettuna.

(EDIT. Saamaamme palautteeseen viitaten tahdon täten nostaa yleisen huomion kohteeksi seuraavaa. After Eightien tuoteselosteessa todellakin mainitaan tuotteen sisältävän voiöljyä. Kyseisen tuoteselosteen mukaan tuote myös "saattaa sisältää hivenen maitoproteiinia". Pikaisen ja pieniotantaisen kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta käytännön kautta havaitun, että After Eightit sopivat myös maitoproteiiniallergian edellyttämään erityisruokavalioon. Päättelemme siis, että maitoallergiareaktioita aiheuttavien ainesosien määrä tuotteessa on ilmeisesti häviävän pieni.)


Pohja
3 munaa
3dl sokeria
5dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhetta
3tl vaniljasokeria
3rkl kaakaojauhetta
1,5dl kahvia
100g maidotonta margariinia
1 iso paketti After Eightejä

Kuorrute
50g maidotonta margariinia
4dl tomusokeria
2tl vaniljasokeria
2rkl kaakaojauhetta
vahvaa kahvia
koristeeksi nonparelleja

Keitä pari-kolme kuppia kahvia ja sulata margariini. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vuorotellen kahvin kanssa muna-sokerivaahtoon, älä vatkaile, ettei vaahto hirveästi laske. Lisää lopuksi jäähtynyt margariini.

Levitä puolet massasta uunipellille, lätki After Eight -karkit pohjan päälle ja sitten toinen puolikas massasta siihen päälle. Jos massa ei ole tarpeeksi notkeaa, voi sekaan lorauttaa vähän kahvia niin, että saat sen levitettyä After Eightejä turmelematta.


Paista uunissa n.25min 200 asteessa. Sulata kuorrutteen voi kattilassa, pidä kattila pienellä lämmöllä ja lisää muut aineet. Kahvia tulee sen verran, että kuorrute on notkeaa, muttei liian juoksevaa, tarkoitus on, että se kovettuu jäähtyessään. Levitä kuorrute lämpimän kakun päälle ja koristele vaikka nonparelleilla. Jäähdytä. Leikkaa pieniksi napostelukokoisiksi paloiksi ja nauti. :)


Kuvasta näkyy kivasti toi After Eight -raita palojen keskellä.

Näiden nimeksi tosiaan tuli Minttumokat, jokainen saa maistettuaan päättää onko siinä yksi vai kaksi koota. ;) Maidollinen versio me tehdään smil-minttunapeilla, joiden etu on siinä, että ne on siellä täällä sattumina ja mintun maku on tällöin voimakkaampi. Toisaalta näissä on kiva minttuinen maku koko ajan. After Eightit ei itsessään pääse kyllä tässä oikeuksiinsa ja mä olen ehkä vähän katkera, kun siitä iiiisosta paketista ei jäänyt yhden yhtä mun suuhuni suoraan raksuteltavaksi.. Näitä vois kokeilla tehdä niillä minttusuklaakonvehdeilla, mitä joskus löytyy irtokarkkilaareista?

Salmiakkimarengit

Hei Möme,

Mahtavaa, että uskallat lähteä kokeilemaan mun kanssa tällaista uudenlaista kirjeenvaihtoa, vaikkei vielä oikein tunnetakaan. Tutustuahan tässä on tarkoituskin! :)

Kuten tiedät, me muutettiin perjantaina tänne Helsinkiin putkiremonttia pakoon. Tavarat on jo suunnilleen löytäneet paikkansa, mutta paras ja ainoa tapa saada uusi asunto tuntumaan kodilta on leipominen. :) Tilaa on puolet vähemmän kuin Espoon kodin keittiössä (muistat varmaan, että sekin on pieni!), mutta ruoanlaitto on todistetusti mahdollista.

Koska tutustuimme alun perin Pavlovan äärellä, ajattelin, että ainoa oikea tapa aloittaa tämä reseptikirjeenvaihto on jakaa eilisen lime-valkosuklaa-pashan oheistuotteena syntyneiden Salmiakkimarenkien ohje.

2 valkuaista
n.300g sokeria
turkinpippurirouhetta

Tällä ohjeella tulee noin pellillinen pieniä marenkeja. Huoneenlämpöiset valkuaiset vaahdotetaan ja sokeri lisätään vähitellen joukkoon, koko ajan vatkaten. Itsehän lykkäsin tomusokeria, koska se sattui ensimmäisenä käteen, enkä tietenkään vatkannut, joten hyvin alkanut vaahto laski kuin lehmän häntä. Melkein jo luovuin marenkihaaveista, kunnes keksin lisätä tavan sokeria. Ilmeisesti sen rouheampi rakenne sai kun saikin vaahdon vielä nousemaan! :)

Meidän pavlovaillallisesta jääneet turkinpippurit lojuivat pöydällä, joten murskasin niitä mukaan melko ex-tempore... Ripottelin siis turkkarimurua valmiiden marenkien päälle ja hyvin toimii! Uuni oli mulla jossain 130 asteen tienoolla ja marengit viihtyivät siellä tunnin verran. Vähän jäi pehmeiksi sisältä, mutta maku on tarkastettu erittäin hyväksi.

Lime-valkosuklaa-pasha itsessään on vielä jääkaapissa valumassa, saat reseptin ja kommentit myöhemmin, kun arvovaltainen raati (meidän äiti) on päässyt sitä maistamaan. :)