Silloin kun olin vielä vegaani (enkä tällainen mutkikkaasti maidoton kala-kasvissyöjä) rakastin vegaanisia mokkapaloja, joita maistoin aktivistiaikoinani Rauhanasemalla erään Johannan leipomina (häneltä siis tämä resepti). Mokkapalat olivat tuhdin kaakaoisia ja tiiviitä, joskin murenevia.
Kun aloin käyttää taas kananmunia, olin äärettömän pettynyt ensimmäisiin (normaalilla kolmen munan reseptillä tehtyihin) mokkapaloihini: kananmuna tuo toki taikinaan kuohkeutta, mutta myös kuivuutta. Mokkapaloista tuli mielestäni paksuja, kuivakoita könttejä, joissa kuorrutusta oli aivan avuttoman ohut kerros leivonnaisen paksuuteen nähden (enkä tietenkään tajunnut laittaa väliin vaikka minttusuklaata, kuten sinä ;-). Olenkin todennut, että vegaanisia, hyviä leivontareseptejä ei pidä mennä muuntamaan miksikään muuksi.
Viime kerralla mokkapaloja tehdessäni yritin kompromissia, ja nyt tulos oli varsin onnistunut. Lisäsin yhden munan, mutta en vatkannut mitään kuohkeaksi. Kaakaon määrä voi kuulostaa paljolta, mutta se ei ole missään määrin liioiteltu.
Taikina:250 g margariinia
3 dl sokeria (tai vähemmän maun mukaan)
joko 1 muna tai 3 rkl soijajauhoa sekoitettuna 0,5 desiin vettä
5 dl vehnäjauhoja
1-2 tl leivinjauhetta (itse laitoin vain yhden)
2 rkl vanilliinisokeria
vähintään 1 dl kaakaojauhetta (sekä halutessa suklaarouhetta taikinaan)
noin 3 dl soijamaitoa tai vettä
Sekoita puuhaarukalla pehmeä margariini ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne taikinaan vuorotellen muiden ainesten kanssa niin, että saat mukavantuntuisen taikinan. Levitä seos leivinpaperille pellille ja paista 225 asteessa noin 30 min.
Kuorrutus:
4,5 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
1 rkl vanilliinisokeria
4-5 rkl vahvaa kahvijuomaa
muutama ruokalusikallinen margariinia
Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja kuumenna juoksevaksi. Kaada vähän lämpimän taikinalevyn päälle ja anna jäähtyä. Voit leikata levyn paloiksi jo silloin, kun kuorrutus on vielä juoksevaa, ja leikata palat uudelleen kuorrutuksen kovetuttua. Näin lopputulos on siistimpi. Mitään supersiistejä paloja tästä reseptistä ei saa juuri tuon murenemistaipumuksen takia, mutta maku on täyteläinen ja ihana! Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, kuorrutuksen ja pohjan suhde on 1:3.
Tuotahan pitää kokeilla tuolle meidän kananmuna-allergiselle. Olen yrittänyt koota hälle sopivia herkkuja, tämä siis jatkoksi :)
VastaaPoistaTanja
Tanja, munattomia herkkuja saa vähemmällä vaivalla pullataikinasta tai murotaikinasta esim. marjapiirakoiden muodossa. Esim. pullataikinahan ei kaipaa munaa ollenkaan. Tuon ikäiselle siinä olisi vähemmän sokeriakin ;-)
VastaaPoistaIpalle kerrottakoon, että tämä Tanja on täkäläinen ystäväni. :-)
Näyttääpäs nää herkullisilta.. :P'' (<- huomaa nolo kuolaamista symboloiva hymiö) Mä oon kyllä asteen verran kade noista sydännonparelleista, vaikka ostinkin iiiiiison purkillisen hopeisia mininonparelleja tuossa taannoin.. :) Pitänee pyöräyttää teille joku tarjoomus, jos eksytte tänne Haagaan reissullanne!
VastaaPoista