perjantai 25. helmikuuta 2011

Uunipunajuuret savutofun ja appelsiinikastikkeen kera

Moi taas ipa!

Helsingin sanomien kuukausiliitteessä oli jokin aika sitten uunipunajuurien reseptejä. En itse ole viime vuosina käyttänyt punajuuria, koska olen kokenut niiden keittämisen työlääksi, joten uunipunajuurten ohje oli minulle todellinen ahaa-elämys. Punajuuret vain pestään, laitetaan suolapedissä uuniin, annetaan paistua ja kuoritaan kypsinä. Väri ja aromit säilyvät ihanina.


Alkuperäisessä ohjeessa, joka on siis huippukokki Peppi Aralehdon käsialaa, punajuuren kumppanina on paahdettua siankylkeä. Korvasin sen soijakastikkeella maustetulla savutofulla, ja lopputulos oli oiva. Appelsiinikastike on todella herkullinen, ja sopii muuten hyvin myös uunibataatin kanssa. (Yhdessä punajuuret ja bataatti ovat upea väriyhdistelmä, valitettavasti siitä minulla ei ole kuvaa.)

Mutta siis näin:
½ - 1 kg punajuuria
pari desiä karkeaa merisuolaa

Upota punajuuret uunivuokaan kaadettuun suolaan. Niiden ei tarvitse peittyä kokonaan. Peitä foliolla ja paista 200 asteessa tunti-puolitoista. Itse en ole saanut vielä tunnissa punajuuria kypsiksi. Anna punajuurien jäähtyä, kuori ne ja leikkaa lohkoiksi. Suolan voit kuivattaa leivinpaperin päällä uunin jälkilämmössä ja käyttää uudelleen, se ei mene miksikään - saa vain kauniin pinkin värin!

Kastike:
1-2 appelsiinia
loraus öljyä
2 tl sokeria
mustapippuria

Halkaise appelsiini(t) ja paista puolikkaita 200 asteisessa uunissa 15 minuuttia (punajuurien kanssa yhtäaikaa käy hyvin). Anna jäähtyä hieman ja purista mehu. Sekoita mehuun tilkka öljyä, sokeri ja mustapippuria.

Lisäksi:
pari valkosipulinkynttä
1 pkt savutofua
soijakastiketta
persiljaa (tai rosmariinia, niin kuin alkuperäisessä ohjeessa oli)
krassia, viinisuolaheinää tai vaikka rucolaa

Kuutioi tofu ja paista pannulla öljyssä. Mausta soijakastikkeella. Siirrä sivuun.

Kaada pannulle tilkka öljyä, lisää pari halkaistua valkosipulinkynttä, persilja/rosmariini/muu oman maun mukainen yrtti sekä punajuurilohkot. Sekoittele, kunnes punajuuret lämpenevät. Kaada joukkoon osa appelsiinikastikkeesta, anna kiehahtaa ja nosta lautasille. Kaada päälle tofukuutiot ja loppu kastike. Koristele krassilla tai viinisuolaheinällä. (Alkuperäisessä ohjeessa oli siis krassia, mutta sitä ei lähikaupastamme saa, enkä tähän hätään ehtinyt itse kasvattaa. Viinisuolaheinä sopi kuitenkin maun puolesta hyvin.)

Tämä monivaiheinen ohje on itse asiassa erittäin helppo valmistaa. On vain muistettava laittaa ajoissa punajuuret uuniin. ;-)

Herkkujentäyteistä viikonloppua!

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Koiramaisia luomuksia

Hyvää sunnuntaita, ipa!

Puoliso keksi järjestää koiran yksivuotissynttäreiden kunniaksi juhlat tuttavakoirille ja -lapsille. Se oli kauhean hauskaa. Päivänsankari ja koiravieraat saivat kukin oman hienon leivoksen, joka oli kuorrutettu jugurtilla ja koristeltu sydämen- ja luunmuotoisin koulutusnamein. Ihmisille puolestaan tarjottiin mahdollisimman koiramaista syötävää: lehtitaikinasta kierrettyjä "purutikkuja" ja pullataikinasta tehtyjä solmuluita. Lisäksi tein koko pellillisen brownieseja ja leikkasin levystä kelpienmuotoisia paloja, jotka pienet vieraat saivat sitten itse koristella nonparellein ja koristelugeelein. Myös kermavaahto oli suosittu koriste, onhan koira tähän aikaan vuodesta aika luminen. :-)

Lisäksi oli tietysti oltava kettukarkkeja! Ostin kaksi pussia, koska lapsia tuli paljon, ja nyt puoliso veistelee siitä loputtomasti, koska vieraat söivät yhteensä ehkä kolme karkkia ja loput jäivät minulle. :-)



Kuvassa rääppiäisiä. Koirien herkuista ei yllättävää kyllä jäänyt mitään kuvattavaa! ;-)

lauantai 19. helmikuuta 2011

Vadelmainen suklaavaahtokakku

Hyvää kevään odotusta, ipa!

Keväinen perhoskakku sopinee lievittämään malttamatonta kevään odotusta? Tämä on tehty samalla reseptillä kuin lokakuinen suklaavaahtokakku, mutta pienin lisäyksin.


Pohjassa on paketillinen safari suklaa -keksejä ja 50 g margariinia. Sen päälle levitin vadelmahilloa, jossa oli seassa pari liivatelehteä. Täyte on lähes sama kuin aiemmassa kakussa, paitsi suklaata on enemmän: noin 300 g sulatettua suklaata, kaksi purkillista vaahdotettavaa sunnuntaita, 6 liivatelehteä, tilkka rommia, ½ dl sokeria, ripaus suolaa. Täytteen jähmetyttyä kaadoin pinnalle sulaa tummaa suklaata, jossa oli tilkka kermaa seassa.

Lopuksi sihtasin päälle kaakaojauhetta ja koristelin suklaalla. Kiireessä koristekoukeroista tuli vähän ankeita, pitää yrittää vähän nätimpiä ensi kerralla. En myöskään ehtinyt siistiä kakun reunoja. Perhoset kiinnitin sulattamalla kuumalla teelusikalla suklaakuorrutukseen kiinnityskohdan ja asettamalla perhosen paikoilleen.

Kakussa maistui mukavasti suklaa, rommi ja vadelma. Vaikka lisäsin suklaan määrää viime kerrasta, kakku ei maistu tummalta suklaalta - tämä sopii siis myös maitosuklaan ystäville. Itse taidan edelleen pidättäytyä mutakakuissa. ;-)

perjantai 18. helmikuuta 2011

Suklaaperhoset

Moi ipa!

Halusin värkätä kakun illanistujaisiin, ja ajattelin, että suklaaperhoset kakun päällä olisivat sellainen tilanteeseen sopiva lisäväri. Ohjeita katselin sekä Kinuskikissalta että Mansikkamäestä, ja lopputulos oli oikein onnistunut.

Piirtelin ehkä lähinnä pihlajaperhosta muistuttavan mallin paperille, ja laitoin leivinpaperin suoraan sen päälle, en siis alkanut piirrellä mallia uudestaan leivinpaperille. Suunnittelin malliin paikat myös hopea-/kultakuulille, mutta käytinkin sitten pelkkää suklaata.

Koska halusin perhosista mahdollisimman todenmukaiset, en taittanut leivinpaperia vain kahtia, vaan tein hyönteisen ruumista varten tasaisen kohdan, siis taitoin leivinpaperin ikään kuin kirjan selkineen. Tukena käyttämäni pahvin taitoin samoin. Aaltopahvin saa helposti taitettua haluamallaan tavalla, kun tekee viillot tarvittaviin kohtiin.

Itse perhosen teko oli yllättävän helppoa. Muutamia suklaapaloja puolen litran minigrip-pussiin, pussi kiinni ja mukilliseen kiehuvan kuumaa vettä. Kohta suklaa on sulanut, ja pussin kulmaan leikataan pikkuinen aukko, josta suklaa sitten valutetaan ulos kuvion mukaisesti. Kun kuvio on valmis, nostetaan vain leivinpaperi reunoista pahvin päälle kovettumaan ja siirretään kylmään. Suklaa ei kovetu hetkessä, muttei toisaalta valukaan, vaikka kuvio asetetaan viistoon. Vain siinä kuviossa, jossa oli suurempia suklaapintoja, suklaa pyrki valumaan.


Käytin Brunbergin melko vähäprosenttista suklaata, joka kovettui hyvin. Lopputulos oli vain hieman raidallinen, vaikken temperoinut suklaata. Jäähdytin kuviot jääkaapissa ja siirsin ne sitten ulos parinkymmenen asteen pakkaseen, jonka jälkeen niitä oli yllättävän helppo käsitellä. Perhoskuvion leveys on noin kymmenen senttiä.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Ystävänpäivän lettuset

Hei Möme!

Meillä vietettiin ystävänpäivää vasta tänään, koska eilen iski väsymys ja suunnitellun lettujälkkärin korvasi kasa jäätelöä.

Tänään kuitenkin paistoin lettuset sydänpannulla ja koristelimme ne kasalla kermavaahtoa ja Ystäviltä saadulla mansikkahillolla! :)


Lettutaikinan tein normaalista poiketen näin:

1 muna
1 dl partaäijäjugurttia
2dl maitoa
1tl suolaa
1tl vaniljasokeria
loraus öljyä
vehnäjauhoja

Vehnäjauhot tuli laitettua summamutikassa siten, että taikinasta tulee normaalia lettutaikinaa paksumpaa. Jugurtti tekee taikinasta kuohkeampaa, vähän vohvelitaikinan oloista, mihin siis pyrinkin. :) Pannu saa olla miedommalla lämmöllä, että lettuset paistuvat kunnolla, mutta eivät pala pinnalta. Paistamiseen tietysti käytetään oikeaa voita.

Ihanaa post-ystävänpäivää sinnekin!

Maidoton sitruunajuustokakku

Aurinkoinen tervehdys, ipa!

Iski sitruunakakkuhimo. Pidän tosi paljon sitruunan mausta, ja tämä on helppo mukaelma aiemmin tekemästäni juustokakusta.


Pohja:
paketillinen safari suklaa cookies -keksejä
noin 50 g margariinia

Täyte:
1-2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
1 prk Sunnuntai-kauravispiä
muutama ruokalusikallinen sokeria (maun mukaan)
1 rasiallinen maustamatonta Tofutti-tuorejuustoa
6 liivatelehteä

Pinnalle:
Jam it! -papaijahilloa
vähän soseutettua säilykepersikkaa
sitruunamehua
2 liivatelehteä

Murskaa keksit kaulimella ja sekoita murujen joukkoon sulatettu margariini. Painele seos leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle (halk. esim. 26 cm) ja siirrä jääkaappiin jäähtymään.

Vatkaa jääkaappikylmä vispi kuohkeaksi. Liota liivatteita hetki kylmässä vedessä ja sekoita ne sitten kiehuvan kuumaa sitruunamehutilkkaan. Sekoita tofutti, liivateseos sekä sitruunamehu ja -kuori, lisää sitten kermavaahto. Lisää sokeria maun mukaan niin, että seos on raikas ja hapahko. Kaada vuokaan pohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa (muutama tunti).

Sekoita päällisen aineet ja kaada kakun päälle, kun täyte on vähän hyytynyt. Sitruunainen päällinen olisi ollut tässä parempi kuin tuollainen yleishedelmäinen, joten ensi kerraksi aion ostaa/tehdä vanhaa kunnon Lemon curdia ja kokeilla sitä kakun pinnalle. Myös joku suklainen koristekiehkura voisi olla kiva.


Sunnuntai-vispi + tofutti on ehdottomasti minulle mieleisin yhdistelmä juustokakkuun. Koostumus on pehmeä ja täyteläinen, muttei liian vaahtoisa. Pohjaan on välttämättä saatava suklaan makua, kaurakeksipohjan koen vähän mauttomaksi. Päällinen kaipaa vielä hiomista, mutta mikäs tässä on kehitellessä! :-D

maanantai 14. helmikuuta 2011

Appelsiini-päärynäsmuuti

Hyvää ystävänpäivää, ipa!

Latvian kielessä on sellainen mainio piirre, että kaikki ulkomaiset lainasanat kirjoitetaan niin kuin ne lausutaan. Kun Riikassa ostin soseutetuista hedelmistä tehtyä juomaa, pullossa ei suinkaan lukenut smoothie vaan SMUUTI. :-D Miten loogista!

Aamuni alkaa hedelmillä, ja kun kyllästyin popsimaan hedelmäsalaattia, keksin hurauttaa hedelmät tehosekoittimella aamiaisjuomaksi. Käytännössä kaikki reseptini alkavat aamuisin yhdistelmällä omena+banaani+appelsiini. Lisämakua tulee sitten erilaisista tuore- ja säilykehedelmistä, pakastemarjoista ja mehuista. Esimerkiksi yksi ruttuinen passionhedelmä tai tirskaisu sitruunaa sopii joukkoon ihanasti. Ananasviipale tai pari taas tekevät koostumuksesta erityisen kuohkean. Makeutusta en aamuisin kaipaa, mutta ei tietenkään ole kiellettyä lisätä joukkoon sokeria, hunajaa tai maustettua jugurttia.


Vaikka smuuti on ehkä maailman yksinkertaisin valmistettava ja vaikka reseptejä on yhtä paljon kuin juojiakin, ajattelin kuitenkin lähettää tällaisen reseptin, koska tiedän, että sielläkin joku pitää smuuteista. ;-) Appelsiini ja päärynä sopivat yllättävän hyvin yhteen.

Ja koska en osaa tehdä pieniä määriä mitään, smuutiakin tulee kerralla sellaiset 6-8 desiä: jättiannos yhdelle tai pienempi lasillinen 2-3 hengelle.

Tarvitaan:
½-1 omena
1 banaani (suosittelen reilun kaupan banaaneja jo maunkin takia)
1 päärynä
1 appelsiini (esim. reilun kaupan Salustianat ovat makeita ja siemenettömiä)
(hieman säilykepersikkaa omassa liemessään)
pari-kolme ruokalusikallista maustamatonta (soija)jugurttia
appelsiinimehua tai muuta sitrushedelmämehua sen verran, että saat notkean juoman

Sitten vain kaikki sekaisin tehosekoittimessa tai vaikka sauvasekoittimella.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Nopea linssikeitto ja valkosipulileipä

Aurinkoisia talvipäiviä, ipa!

Aina kun teen linssikeittoa, päädyn tekemään sitä tällä samalla, jo vuosia käyttämälläni reseptillä. (Muistaakseni tarjosin tätä tuolle paremmalle puoliskollekin seurustelumme alkupäivinä reilut 14 vuotta sitten, koska se oli silloin harvoja kasvisreseptejä, jotka todella hallitsin :-)


Tarkkoja määriä en osaa sanoa, mutta hyvään keittoon tarvitaan:

1 sipuli
pari kynttä valkosipulia
tilkka öljyä tai aurinkokuivattuja tomaatteja öljyineen
noin kolme-neljä desiä punaisia linssejä
purkki tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia
kasvislientä
punaviinietikkaa (tai tummaa balsamicoa)
tomaattipyreetä, jos haluat voimakkaan tomaattisen maun
ripaus sokeria
kourallinen persiljaa
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
(soija- tai kaurakermaa tai tavallista kermaa)

Keitto valmistuu käden käänteessä. Hienonna sipuli ja valkosipuli ja paistele niitä hetki aurinkokuivattujen tomaattien öljyssä. Lisää linssit, aurinkokuivattuja tomaatteja esim. puoli tusinaa, tomaattimurska ja kasvislientä niin, että saat sakean sopan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä vartin verran, jotta linssit kypsyvät. (Tätä voi siis hauduttaa kyllä miten pitkään vain.)

Mausta punaviinietikalla (ehdoton ainesosa kaikissa tomaattikeitoissa!), sokerilla, suolalla, pippurilla sekä persiljalla tai mieleiselläsi muulla yrtillä. Esim. tuore basilika on myös oikein mainio valinta. Halutessasi voit soseuttaa keiton joko aivan sileäksi tai niin, että osa linsseistä jää ehjiksi. Tarkista maku ja lisää halutessasi loraus kermaa. Voisin kuvitella, että näyttävä lopputulos syntyy myös taiteilemalla keiton pinnalle joku kerma- tai jugurttisydän tai -kiemura keittokirjatyyliin, mutta käyttämäni kevytsoijakerma ei ollut siihen riittävän paksua.

Kun keitto porisee, tee valkosipulileipä:
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita esim. 100 grammaan margariinia pari-kolme valkosipulinkynttä (tai maun mukaan), suolaa, pippuria ja samaa yrttiä kuin keitossa. Ota valmiiksi viipaloitu moniviljaleipä (tai joku siemenleipä tai vastaava) ja voitele kaikki viipaleet valkosipulivoilla ainakin toiselta puolelta. Kääri leipä folioon ja paista uunissa niin, että valkosipulivoi sulaa - ehkä vartti? Ei haittaa, jos leipä paahtuu ja rapeutuu pinnasta. Tarjoa suoraan uunista otettuna keiton kanssa.

Tämä setti on helppo valmistaa yksinkin, mutta täytyy sanoa, että erityisen mukavaa on laittaa tämä ateria yhdessä - toinen tekee keiton ja toinen leivän.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Runebergintortut

Moi Ipa!

Kuvien siirtämisessä tietokoneelle on ollut pieniä teknisiä ongelmia, siksi kirjoittaminen on jäänyt. Nyt kuitenkin aikomus on raportoida viime aikojen herkuista ihan urakalla. Aloitan runebergintortuista, joita aloin leipoa vuosittain sen jälkeen, kun tajusin, että itse tehdyt ovat aivan eri maailmasta kuin kaupan runebergit.


Näissä on ehdottomasti käytettävä piparimuruja, ei mitään korppujauhoa, ja ne on kostutettava oikeaoppisesti punssilla. Myös rommi käy, mutta punssilla tulee parempia. ;-) En ole hankkinut aitoa runebergintorttuvuokaa, koska mielestäni isojen muffinien vuoka käy hyvin, ja sillä on sitten käyttöä muulloinkin. Ohjeesta tulee 10 - 12 ns. amerikanmuffinivuoan kokoista torttua.

Tarvitaan:
200 g margariinia
2 dl sokeria
2 munaa
1 dl soija- tai kaurakermaa
1 tl vaniljaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 pss eli 80 g mantelijauhelmaa
2 dl piparinmuruja
2,5 - 3 dl vehnäjauhoja

Murskaa piparit mekaanisesti tai automaattisesti. ;-) Vaahdota margariini ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää sitten munat hyvin sekoittaen. Lisää soijakerma (tavallinenkin kerma tietysti käy) ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Taikina saa olla melko kiinteää. Jaa taikina muffinipellille asetettuihin paperivuokiin, täytä vuoat melko täyteen.

Paista 200 asteessa uunin keskitasolla vähintään 25 minuuttia, kunnes tortut ovat kauniin ruskeita.
Anna jäähtyä ja kostuta seoksella, jossa on:
1 dl vettä, 1 rkl sokeria ja 2 rkl punssia. Käytä kaikki kostutusliemi, niin saat tarpeeksi mehevän lopputuloksen.

Koristele lopuksi tortut sokerikuorrutuksella ja vadelmahillolla. Itse käytin metsävattuhilloa, jossa on vähän rommia seassa, se sopi näihin erinomaisesti. Ja sokerikuorrutusta laitoin parikin kierrosta, jotta sokerirenkaasta tulisi suhteessa riittävän paksu torttujen kokoon. Sokeria ei pidä koskaan pihistellä! ;-)