Dammenberg Maya Exotic Dark 55 %

Ipa, miten olisi raikkaan smuutin kaveriksi vähän suklaata...?

Nyt vaihteeksi kehun kotimaista tummaa suklaata. Dammenbergin nappeja maistelisi muitakin makuja, yhtiöllä on nimittäin myös reilun kaupan suklaata. Plussaa tumman suklaan täydestä maidottomuudesta.

Työpöydälle (liiankin hyvin) sopiva pahvipakkaus, jossa on Etelä-Amerikan intiaaneihin liittyvä kuvitus, sisältää 90 grammaa suupalan kokoisia suklaanappeja. Suklaa on lähes tuoksutonta, ja napsakkaa, lähes kovaa. Väri on tumma ja vähän samea.

Ensimaku on kahvinen ja hapahko vailla kitkeryyttä. Maku kehittyy suussa ja siihen tulee vaniljainen ja kevyen banaaninen vivahde, joka täydentää vähitellen makeutuvaa suklaata hyvin. Kehittyy pikkuhiljaa oikein mukavaksi. Jälkimaku kaneliarominen, sokerinen, viipyilevä.

Luonteikkaampi ja voimakkaampi suklaa kuin prosentit antaisivat olettaa. Kotimaisuudesta plussaa, liiasta sokerista miinusta.
Dammenberg ostaa papunsa Norsunluurannikolta, Costa Ricasta, Venezuelasta, Perusta ja Ghanasta.

Kokonaisarvosana: ***½

Runebergintortut

Moi Ipa!

Kuvien siirtämisessä tietokoneelle on ollut pieniä teknisiä ongelmia, siksi kirjoittaminen on jäänyt. Nyt kuitenkin aikomus on raportoida viime aikojen herkuista ihan urakalla. Aloitan runebergintortuista, joita aloin leipoa vuosittain sen jälkeen, kun tajusin, että itse tehdyt ovat aivan eri maailmasta kuin kaupan runebergit.


Näissä on ehdottomasti käytettävä piparimuruja, ei mitään korppujauhoa, ja ne on kostutettava oikeaoppisesti punssilla. Myös rommi käy, mutta punssilla tulee parempia. ;-) En ole hankkinut aitoa runebergintorttuvuokaa, koska mielestäni isojen muffinien vuoka käy hyvin, ja sillä on sitten käyttöä muulloinkin. Ohjeesta tulee 10 - 12 ns. amerikanmuffinivuoan kokoista torttua.

Tarvitaan:
200 g margariinia
2 dl sokeria
2 munaa
1 dl soija- tai kaurakermaa
1 tl vaniljaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 pss eli 80 g mantelijauhelmaa
2 dl piparinmuruja
2,5 - 3 dl vehnäjauhoja

Murskaa piparit mekaanisesti tai automaattisesti. ;-) Vaahdota margariini ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää sitten munat hyvin sekoittaen. Lisää soijakerma (tavallinenkin kerma tietysti käy) ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Taikina saa olla melko kiinteää. Jaa taikina muffinipellille asetettuihin paperivuokiin, täytä vuoat melko täyteen.

Paista 200 asteessa uunin keskitasolla vähintään 25 minuuttia, kunnes tortut ovat kauniin ruskeita.
Anna jäähtyä ja kostuta seoksella, jossa on:
1 dl vettä, 1 rkl sokeria ja 2 rkl punssia. Käytä kaikki kostutusliemi, niin saat tarpeeksi mehevän lopputuloksen.

Koristele lopuksi tortut sokerikuorrutuksella ja vadelmahillolla. Itse käytin metsävattuhilloa, jossa on vähän rommia seassa, se sopi näihin erinomaisesti. Ja sokerikuorrutusta laitoin parikin kierrosta, jotta sokerirenkaasta tulisi suhteessa riittävän paksu torttujen kokoon. Sokeria ei pidä koskaan pihistellä! ;-)

Brunberg tumma suklaa 60 %

Ma chérie Ipa,

Rankka työviikko päättyy nyt, ja mikä olisi parempi tapa rentoutua kuin suklaalla herkuttelu! Maistelu siis jatkuu. Päätin kotimaisia suklaita parjattuani antaa niillekin sentään mahdollisuuden, ja siksi kioskilta tarttui vuokraleffan lisäksi käteen Brunbergin pieni tumma suklaa -levy. Kaakaota levyssä on 60 %, ja 50 gramman levyssä yhden palan paino on 3,6 grammaa. Minikokoista meininkiä. Pakkaus on vähän karu.


Suklaa on perusruskeaa, aavistuksen oranssi vivahde. Se napsahtaa vaimeasti, ja on yllättävän pehmeää. Tuoksu on mieto, tumman kaakaoinen ja ehkä hieman tunkkainen.

Pehmeydestään huolimatta sulaa suussa erittäin hitaasti, pakko pureskella. Koostumus ehkä vähän jauhoinen. Maku on hapahko ilman kitkeryyttä, aika yksinkertainen ja lyhyt. Tuntuu, että kaakaon aromit eivät vapaudu kunnolla, kun suklaa ei sula. Ikään kuin suklaa ei oikein koskaan alkaisi maistua kunnolla.

Kiintoisaa on se, että raaka-aineissa on kaakaomassan, sokerin, kaakaovoin, emulgointiaineen ja vanilliinin lisäksi suola. Suola ehkä vähän maistuu, se taittaa oikein hyvällä tavalla imelyyttä pois. Tämä on muutenkin makeudeltaan sopiva suklaa, ei liian imelä.

Oudolta taas tuntuu, että tällaiseen ns. parempaan suklaaseen ei ole käytetty aitoa vaniljaa, vaan keinotekoista vanilliinia. Aito vanilja toisi kaakaon makua paremmin esiin, vanilliini ennemmin peittää sitä ja tuo teollisen vivahteen makuun ja tuoksuun.

Jälkimaku on kuivan kaakaoinen ja lyhyt. Suuhun jää samanaikaisesti jauhoinen ja rasvainen olo, koostumus ei siis miellytä.

Tuomio: mättösuklaa, ei herkutteluun. Tummaksi suklaaksi yllätyksetön. Söin tätä puoli levyä, enkä silti kokenut saavani siitä mitään irti. Yleensä minulle riittää hyvää suklaata pari palaa.

Koska maku on prosentteihin nähden pehmeä eikä juuri lainkaan kitkerä, voisi sopia vaaleampien suklaiden ystäville. Vivahteettomana ei pärjää keskieurooppalaisessa kilpailussa. ;-)
Kokonaisarvosana: **