Piparkakkurahka

Hola, Möme, nythän näitä taas pukkaa!

S kinui pari viikkoa sitten, että hänen täytyy saada ostaa piparkakunmakuista rahkaa. Lupasin että saa ostaa, jos esittelee hyvän reseptin jossa sitä käytetään. Itse en keksinyt mitään, eikä valmistajan sivuiltakaan löytynyt yhtään reseptiä(!). S keksi, että tehdään piparkakkuversio Kalevi Rahkasta ja niinhän me tehtiin. Valmis piparkakkurahka ei kuitenkaan ole kovin kevyttä, joten päätin soveltaa vähän.

165 g (0,5 prk) vispautuvaa vaniljakastiketta
200 g pehmeää rahkaa
7 kpl (+4 kpl) Annas-piparkakkuja
100 g vadelmia / mustikoita / verigreippiä

Vaniljakastike on siis puoli purkillista Valion laktoositonta vanhan ajan vaniljakastiketta, koska se on S:n suosikki. Koska tähän menee puoli purkillista, ostamme aina ainekset kahteen piparkakkurahkaan kerrallaan. Oikeasti tästä piisaisi kolmelle tai neljällekin, mutta mutta....

No niin. Vispaa vaniljasoosi vaahdoksi ja sekoita rahka sekaan. Kaiken tämän voi tehdä tehosekoittimella. Murskaa sillä välin 7 piparkakkua muovipussissa pienenpieneksi murskaksi. Sekoita piparkakkumurska rahka-vaniljavaahtoon ja anna rahkan maustua jonkin aikaa. Itse en syö kuin kahdenlaisia pipareita, omatekemiä tai Annaksen tekemiä.

Lapioi rahkavaahto kuppeihin ja ripottele päälle marjoja tai hedelmiä ja murskaa pari piparia vielä koristeeksi ja makua antamaan. Vadelma sopii tähän ihan superhyvin, mustikkakin oikein mukavasti. Tänään kokeiltiin villinä korttina verigreippiä ja sehän toimi aika kivasti.

Valmiista piparkakkurahkasta valmistettuun verrattuna tämä on aavistuksen kevyempää, ja mun suuhun myös paremman makuista.

Minttusuklaarahka

Moi Möme!

Tää on herkkua! Maidottomana tosin voi olla vähän haastaava...

Tarvitaan:
200 g Maraboun minttukrokanttisuklaata
1 rkl öljyä
2 dl vispikermaa
250 g maitorahkaa
150 g maustamatonta jogurttia
½ dl sokeria
2 tl vanilliinisokeria

Sulata suklaa vesihauteessa ja lorauta sekaan öljyä, ettei se jähmety heti uudelleen. Anna jäähtyä. Vispaa kerma vaahdoksi ja sekoita rahka, jogurtti ja sokerit mukaan, lisää jäähtynyt suklaa ja sekoita. Anna maustua hetki jääkaapissa ja kauho suuhusi. Tästä riittää kyllä kolmelle kaverillekin, jos olette kohtuullisia.

Nannan Mansikka-limesmuuti

Hei Möme,

mun on pakko nostaa tuolta edellisen smuutipostauksen kommenteista tämä Nannan resepti, sillä me ollaan tehty tätä iltapalaksi jo useaan otteeseen ja se on tooosi hyvää!


250 g pakastemansikoita
250 g Valion pehmeää rahkaa (suosittelen myös Ehrmannin maitorahkavalmistetta)
Yhden limen mehu (kahdenpas!)
Makeutusta maun mukaan (meidän makuun käy kukkurallinen ruokalusikallinen sokeria, jos limejä on kaksi)

Surautetaan blenderissä ihanan paksuksi herkkusmuutiksi, tästä tulee (myös) kesän suosikkijuoma!

Limestä ja lähestyvästä pääsiäisestä tuli mieleeni resepti, joka tavallaan aloitti tämän blogikirjeenvaihdon. Piti kaivautua arkistoihin ja huomasin, että meiltä on mennyt ihan vallan ohi blogin 1-vuotisjuhlat! Mutta ei se mitään, juhlitaan sitten ensi vuonna sitäkin suureellisemmin. :)

Kiitos Möme kuluneesta vuodesta, on ollut mukava tutustua sinuun tämän reseptikirjeenvaihdon kautta. Tässä ohessa tulee kertoneeksi pieniä asioita itsestään kuin huomaamatta. Talvella oli purkissa ehkä hieman hiljaisempaa, mutta auringon myötä ollaan vissiin taas kaivauduttu koloistamme kyökin puolelle. Kiitos myös kaikille vierailijoille, eikä vähiten Nannalle tämänkertaisesta reseptistä. :)

Niin juu, se resepti. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan tänä pääsiäisenä lime-valkosuklaapashaa!

Sokeritaskut

Ihanaa alkanutta vuotta sinulle Möme!

En olekaan muistanut kommentoida edelliseen kirjeeseesi, mutta kiitos, kun jaksoit raahata kakkua pitkin poikin Suomea ja sain etuoikeuden sitä maistaa! Itse en myöskään ole suuri kuivakakun ystävä, mutta versiosi oli niin muhkea, ettei siitä voinut olla pitämättä. :)

Meidän työpaikan lähelle on muuttanut uusi pikkukahvila, josta pomo toi yhtenä päivänä maistiaisiksi Italialaisia omenapaistoksia. Tykästyin tuotteeseen niin, että päätin katsoa osaisinko tehdä itse samanlaisia.

Vanhasta kotitalouskirjasta kaivoin voitaikinaohjeen, jota mukailin hieman, koska kirjassa annetuilla määrillä rakenne oli liian kostea.

200g voita/margariinia
n.250g vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
250g maitorahkaa

1dl vaniljakreemijauhetta
3dl vettä

päälle ruokokidesokeria

Alkuperäisessä leivoksessa on melko kova lehtitaikina, jonka sisältä löytyy hilloisa sydän. Lehtitaikinan ohjetta etsiessäni huomasin rahkavoitaikinan ohjeen ja päätin käyttää jääkaapista löytyneen rahkapurkin hyväkseni. Rasva, jauhot ja leivinjauhe nypitään muruisaksi. Mittasin jauhoja ensin 200g, mutta se oli liian vähän, joten lisäilin summassa kunnes rakenne tuntui oikealta. Lopuksi sekoitetaan joukkoon rahka joko käsin tai puuhaarukalla, vaivaamista välttäen. Taikina kääritään muovikelmuun ja laitetaan jääkaappiin jähmettymään vartiksi.

Vaniljakreemiä tein valmiista jauheesta, kun sellaista sattui kaapissa olemaan. Kreemin tein purkin ohjeiden mukaan ja se sai seistä jääkaapissa sen ajan, kun kaulitsin taikinaa.

Viitseliäisyyttä ihan oikeaan lehtitaikinaan kaikkine kaaviloimisineen minulla ei näin arki-iltana riittänyt, joten tyydyin kaulitsemaan taikinan vain kymmenisen kertaa taitellen. Kaulin taikinan lopuksi suureksi, n.0,5cm paksuiseksi levyksi, josta leikkasin jälkiruokakulhoa apuna käyttäen pyöreitä levyjä, yhteensä 12kpl. Vaniljakreemiä lykkäsin jokaiselle levylle pari teelusikallista ja taitoin taskut kahtia ja painelin kiinni. Kierittelin taskut vielä kauttaaltaan ruokokidesokerissa.

Paistoin taskuja n.20-25min 200 asteessa uunin alaosassa. Leivokset eivät tummuneet päältä kovin huomattavasti, mutta pohjan sokeri karamellisoitui pellin kuumuudessa ihanasti.

Vertailussa alkuperäisiin olen aikaansaannokseeni erittäin tyytyväinen! Rakenteen puolesta leivokset ovat hyvin lähellä esikuvaansa, laiskuuteni lehtitaikinan kaulinnassa oli ainoa huomattava ero. Myös kotiraati antoi hyväksyvän lausuntonsa mausta ja rakenteesta. Yhdessä tosin totesimme, että vaniljakreemi on ehkä liian äitelä täyte taskuille - omenan hapokkuus olisi tuonut mukavaa vastapainoa sokeriselle ulkokuorelle, seuraavalla kerralla siis omppuhillolla. Jännityksellä odotan mitä työkaverit näistä tykkäävät!


Ps. Kun googlailin reseptiä Italialaiselle omenapaistokselle minulle selvisi järkyttävä totuus: Ne tulevat pakasteena tukusta!

Pavlova - terveisiä idästä!

Hei Möme, ja terveiset helteisestä Haminasta!

Me tultiin tänne viettämään toista äitienpäivää. Viikko sitten oltiin mun vanhemmilla ja nyt tultiin hemmottelemaan S:n vanhempia, paitsi hurmaavalla läsnäolollamme, myös tällä ihanalla herkulla! Pavlova on saanut nimensä venäläisen balettitanssija Anna Pavlovan mukaan, joten on vain oikeus ja kohtuus, että saat reseptiterveiset täältä itärajan tuntumasta. :)


Pavlova

Pohja
4 valkuaista
250g (vähän vajaa 3dl) sokeria
2tl maissijauhoja
vajaa 1tl etikkaa

Valkuaiset vatkataan ensin vaahdoksi, n. 10min sähkövatkaimella tai yleiskoneella. Sokeri lisätään joukkoon koko ajan sekoittaen ja jatketaan sekoittamista muutama minuutti. Lisätään maissijauhot ja vatkataan, lopuksi vielä etikka, vatkataan. Vaahdosta tulee kiiltävän valkoista ja kiinteää. Marenkivaahto levitetään pellille n. 2-3cm paksuiseksi ympyräksi (leivinpaperiin voi piirtää ympyrän vaikka tarjoiluvadin avulla, jottei pohjasta tule liian isoa!). Itse pursotin tällä kertaa pohjan reunoille vielä marenkitötteröitä reunaksi, jottei täyte valu pitkin tarjotinta. Pohja kuivataan 130 asteisessa uunissa (mielellään kiertoilmalla!) noin 1,5h ajan. Pohjan tulisi irrota leivinpaperista helposti, mutta olla vielä sisältä mähmeää. Tämä saattaa vaatia pari harjoituspohjaa (harmi!), jotta oman uunin asetukset löytyvät.

Itse teen marenkimassaa yleensä hieman reilun satsin ja pyöräytän pohjan lisäksi myös pellillisen Salmiakkimarenkeja.


Täyte
1prk vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1prk maitorahkaa

Vaniljakastike vispataan vaahdoksi ja maitorahka vispataan sen sekaan. Makeutusta tähän ei enää kannata laittaa. Mikäli täytteen tahtoo tehdä vispikermasta ja maitorahkasta, kannattaa se maustaa ripauksella vaniljasokeria. Maidottomista vaihtoehdoista en ole itse maistanut mitään, mitä olit mieltä siitä kauravaniljakastikkeesta, mitä sulle tarjoilin? Mitähän muita vaihtoehtoja voisit suositella?


Pavlovan kruunaa tietysti runsas hedelmävalikoima. Oma suosikkikombomme ovat vadelmat, pensasmustikat, viinirypäleet ja purkkipersikat. S:n allergian vuoksi meillä ei käytetä mansikkaa, mutta se sopii tähän jälkiruokaan erittäin hyvin. Itse pidän Pavlovasta, paitsi sen herkullisuuden, myös juhlavan ulkonäön takia. Tänäänkin rikoin marenkipohjan sähläillessäni keskeltä aivan murusiksi, mutta mokat hautautuivat rahkavaahdon alle, eikä tuo makuun tuntunut vaikuttavan. :)

Vaihtelua tähän herkkuun saa käyttämällä hedelmien sijaan (tai niiden ohella!) vaikkapa turkinpippuri- tai marianneraerouhetta.

Keväisenä päivänä Pavlova on ehdoton jälkiruokasuosikkini, varsinkin ulkosalla nautittuna. Äsken grillailtiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Tuli taas todistettua kuinka hyvin tämä raikas herkku sopii raskaan ruoan jälkeistä ähkyä tasoittamaan. Pavlova ja salmiakkimarengit saivat lahjomattoman raadin hyväksynnän, saattoipa keski-ikäisen raatilaisen suusta jopa päästä vahingossa: "ihan vitun hyvää"... ;)

Kalevi Rahka

Hei taas M,

Mukavaa, että ehdit kirjoitella, vaikka pentu on kotinne vallannut. :) Ja muistakaa, että pennun toilailuja on mukavampi seurailla vatsa täynnä hyvää ruokaa! Silloin ei nouse verenpainekaan niin nopeasti, vaikka pieni täystuho repisi kotianne kappaleiksi.. ;)

Meillä oli perjantaina vieras ja suunnittelimme jo kaikenlaisia herkkuja - mutta suunnitelmat menivätkin uusiksi, kun muistimme, että vieraamme on raskaana! Pikainen soitto juuri synnyttäneelle ystävälle ja uudet suunnitelmat: päädyimme tekemään vanhaa herkkuamme Kalevi Rahkaa.


Kalevin tekemiseen tarvitset:
2 pientä purkkia rahkaa (me käytetään sitä ehrmannin rahkavalmistetta, joka ei ole ihan niin täkmeää kuin muut)
1 prk kuohu- tai vispikermaa
1 pss pakastevadelmia
1 pss pakastemustikoita
1/2 dl sokeria
pieni levy Kalev-mustikkasuklaata pieniksi paloiksi rouhittuna

Rahka valmistetaan siten, että vaahdotettuun kermaan sekoitetaan kaikki muut aineet, annetaan maustua hetken ja nautitaan pienesti huokaillen. Marjat kannattaa siis toki sulattaa ennen sekoittamista, muuten rahkasta tulee melko jäätävää.

Koska ystävämme on raskaana, varmistin, että maitotuotteet oli tehty pastöroidusta maidosta. Luulin ottaneeni kaiken huomioon, mutta sain kuulla, että oikeastaan pakastevadelmatkin ovat norovirusuhan takia kielletyllä listalla. Duh! Ongelman voisi kiertää keittämällä vadelmat pienessä vesitilkassa, mutta ystävämme oli uhkarohkea ja suostui nauttimaan rahkaa näillä ohjein valmistettuna. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan meistä ole noroviruksen kourissa kaatunut. :)

Tämä on kiva ja helppo jälkkäri, johon valkosuklaa tuo tiettyä juhlallisuutta (ja luonnollisesti ihanaa makua!).

iPasha, eli Lime-valkosuklaapasha

Hei Möme,

Mä olen kyllä erittäin ylpeä sun kohokasurheudestasi ja vielä ylpeämpi siitä, että kohokkaat onnistui! Mä olen jotenkin sulkenut kaikki kohokkaat osastoon "liian vaikea". Muistan pienenä selailleeni äidin kanssa keittokirjaa ja nähneeni siellä muhkean juustokohokkaan. Silmät ymmyrkäisinä pyysin äitiltä, että tehdään tuota ja äiti, ruoanlaiton superidolini, totesi sen olevan liian vaikeaa. Hyvästi siis kohokashaaveet... :/ Nyt mä kyllä lupaan siirtää ne listalle "ehkä sittenkin", sun ja suklaan houkuttelemina. :)

Kirjoitit, että hermot kiristyivät paistovaiheessa.. Mä olen koko pääsiäisen saanut S:lta noottia siitä, kuinka olen ärtynyt ja tiuskiva kaikkien projektieni (aina leivonnasta maalaamiseen) keskellä. Mä stressaan vähän uusia reseptejä ja tarkkoja työvaiheita ja se sitten purkautuu joskus tiuskintana tai siten, etten ehdi aina keskittyä vaimooni juuri silloin, kun hän sitä vaatii.. Eikä silloin aina ymmärrä miten hauskaa on jos vaimoni pudottaa sähkövatkaimen ja siitä lentää voi-sokerivaahtoa mun tukkaan asti... Mua ei naurattanut, toisin kuin vaimoani!

Me oltiin eilen mun vanhemmilla syömässä pääsiäisateriaa. Jaettiin tällä kertaa siten, että äiti paistoi lampaan, me tehtiin S:n kanssa jälkkäri, siskoista toinen toi salaatin ja toinen valkosipulikermaperunat ja mun ystävä kihlattuineen alkupalat. Meillä on ollut perinteisesti pääsiäispöydässä pashaa, joten kävin lainaamassa äidiltä muotit. Ainoa ongelma oli se, etten oikeastaan pidä pashasta, varsinkaan niistä hedelmäsattumista siellä. Päätin siis tehdä jotain parempaa. :)


Lime-valkosuklaapasha

500g (2prk) maitorahkaa
130g voita
2 keltuaista
1,5dl sokeria
3dl kuohukermaa
4tl vaniljasokeria
1 lime (toinen koristeluun)
110g valkosuklaata sulatettuna
110g valkosuklaata rouhittuna

Liota pashamuotteja tunnin verran, keitä harso, huuhtele se kylmässä vedessä ja purista kuivaksi, asettele muottiin.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri keskenään, sulata valkosuklaa (..pyydä vaimoa sillä välin pudottamaan se sähkövatkain..) ja sekoita se voi-sokerivaahtoon. Pese lime hyvin ja raasta sen kuori. Purista limestä mehut. Sekoita keskenään kaikki paitsi kuohukerma, joka vatkataan vaahdoksi omassa astiassaan ja lisätään viimeisenä.


Lusikoi pasha-aines harsoon muotin sisään, kääntele harson reunat vielä päälle suojaksi ja yritä saada koko komeus pysymään pystyssä jääkaapissa. Laita muotin alle kippo, johon ylimääräinen neste valuu, sekä pashan päälle jokin paino (esim. hillopurnukka toimii hyvin). Anna muhista jääkaapissa yön yli. Irroita ennen tarjoilua muotti ja harso varovasti, koristele limelohkoilla tai viipaleilla, sekä valkosuklaapalasilla, mikäli et syönyt kaikkea.

Meidän raati totesi pashan erinomaisesti toteutetuksi päivitetyksi versioksi perinteisestä pashasta. Yleisvaikutelma oli raikas ja uusi, kuitenkin selvästi pashan makuinen. Pikkusisko, joka melkein itki harmista tuomiseni nähdessään, taisi lopulta santsata viisi kertaa... :D Hän myös kokeili ensimmäisenä puristaa koristeeksi aiotuista limeviipaleista mehut pasha-annoksensa päälle ja pitihän sitä itsekin kokeilla - erittäin hyvä keksintö! Tuore ja kirpeä limemehu toimi kivana vastapainona pashan makeudelle.


Koska pashan onnistumisesta ei ollut takeita, tein varuilta myös toisen jälkiruoan - Minttusuklaamokkapalat. Pohjan ohje on alunperin Ulla Svenskin kirjasta Lempileivonnaisia, mutta olen muokannut sitä vähän. Me ihastuttiin tähän toteutukseen hyvin suuresti, S sanoi, että sitä sopii tehdä tästä lähin joka viikonloppu. :D

Kohokasreseptiä lukiessani heräsi pari kysymystä maidon korvaamisesta: Miten toi soijamaito käyttäytyy verrattuna tavalliseen maitoon? Siis toimiiko se leivinjauheen kanssa kohottajana siinä missä normaalikin? Entä tarviiko sun korvata leivonnassa voi ja jos, niin miten teet sen? Voisin koittaa tehdä maidottoman version noista Minttusuklaamokkapaloista, luulen nimittäin, että sä pitäisit niistä. :)