Nopeat suklaahippumuffinit

Moi ipa!

Nyt on aloitettu muffinismi täälläkin!


Löysin vihdoin mieleiseni muffinivuoan, silikonisen, jossa on riittävän syvät ja laajat kolot sellaisia kunnonkokoisia muffineja varten. Tuohon vuokaan sopivat paperiset ns. amerikanmuffinivuoat aika hyvin - haluan näet käyttää paperivuokia. Minustakin saattaa siis tätä menoa tulla muffinifani (hassu sana :-) Lisäksi sain synttärilahjaksi kuppikakkutarvikkeita. Koetan myös opetella sanomaan muffini lapsuudessa opitun muffinssin sijaan - muistatko, kun silloin sai sellaisia valmismuffiniseoksia, joihin lisättiin vain neste jauhopussiin? Niistä pystyttiin leipomaan lapsinakin omin avuin.)

Sitten pitikin vain kaivaa täältä blogista muffinireseptisi - olisikohan se mahdollista irrottaa postauksestaan omaksi tekstikseen, olisi helpompi löytää? - ja yksinkertaistin sitä hieman, kun piti saada nopeasti valmista. En siis alkanut sulattaa suklaata, koska talkooporukka oli jo saapunut puutöihin ja keittokin piti saada kiehumaan.

Tein kahdeksan isoa muffinia seuraavasti:
2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 dl soijamaitoa
100 g margariinia sulatettuna
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ dl kaakaojauhetta
100 g tummaa suklaata rouhittuna

Vatkasin vain munat ja sokerin, lisäilin kuivat aineet maidon ja margariinin kanssa vuorotellen (lopuksi suklaarouhe käännellen sekaan) ja jaoin vuokiin. Jätin kahvin reseptistä pois, kun en ole suuri kahvinystävä leivonnaisissakaan. Ja hyvää tuli!

Olen sellaista koulukuntaa, joka pitää "hatullisista" muffineista. Se on oikeaoppinen ja kansainvälisesti tunnistettava muffinin muoto. ;-) Tuntuu älyttömältä, että suomalaisissa muffiniohjeissa kehotetaan yleensä täyttämään vuoat puolilleen tai vähän yli. Silloinhan muffinin pinta kohoaa hädin tuskin vuoan yläreunan tasolle ja reunoille jää tyhjää! Se, että vuoan yläreuna nousee muffinin yli, on jo suorastaan vääräoppista.

Perinteisestihän muffinivuoat KUULUU täyttää ihan täyteen, ja sitten hermoillaan uunin ääressä, valuuko taikina vuoista yli... ;-) Muffinipellit on siitä käteviä, että pystyy harrastamaan hatullisia versioita. Tosin ensikertalaisena olin arkajalka, kuten kuvasta näkyy, ja jätin neljänneksen tyhjää vuokiin. Ei pitäisi yliarvioida suklaahipuilla raskautetun taikinan nousemiskykyä! Ensi kerralla siis täytän vuoat piripintaan. Paistoin muffineja 200 asteessa 22-24 minuuttia. Herkkua: suklaista ja mehevää!

jk. olen jostain joskus lukenut, että tuoreet munat vatkautuvat huonommin kuin vanhat. En ollut ajatellut, että sillä olisi suuremmin merkitystä, mutta toisin kävi. Käytin tähän taikinaan munia, joista oli päiväys menossa, ja niistä syntyi hetkessä aivan ennennäkemättömän upea vaahto.

Helppo omenapiirakka

Omenaista syksyä, ipa!

Laitanpa samantien toisenkin mehevän ja hyväksi havaitun omenapiirakan ohjeen. Tämä on äidiltä peritty vanha resepti, jolla yritin valloittaa vaimoni sydämen, kun olin hänet vasta juuri tavannut. En onnistunut, koska hän oli silloin vegaani, ja tämän piirakan alkuperäisessä reseptissä on piimää. Onneksi peli ei kuitenkaan ollut menetetty rakkaudessa, vaikka piirakka jäi syömättä. :-)


Tuon piimän takia tämä resepti hautautuikin sittemmin laatikkoon, kunnes nyt vihdoin keksin, että piimän voisi varmasti korvata aivan helposti maustamattomalla soijajugurtilla. Tämä on hyvä tarjottava suurelle ihmisjoukolle, koska sitä syntyy helposti ja melko nopeasti koko pellillinen. Happamat omenat sopivat hyvin - nyt kaupasta ei saanut enää muuta kotimaista kuin Loboa, sehän on aika makea lajike, mutta ihan hyvä lopputulos oli silti.

Tarvitaan:

5 dl maustamatonta Alpron soijajugurttia
3 dl sokeria
75 g sulatettua margariinia (varmaan juokseva margariini kävisi hyvin)
2 tl vaniljaa
2-3 tl soodaa (laitoin ehkä 2,5 tl)
noin 6 dl vehnäjauhoja
noin tusina omenaa koon ja maun mukaan
kanelia ja sokeria pinnalle

Sekoita kaikki aineet kulhossa vaikkapa puuhaarukalla sekaisin ja levitä taikina leivinpaperilla päällystetylle syvälle uunipellille. Viipaloi omenat ja levitä ne taikinan päälle. Mitä enemmän piirakassa on omenaa, sitä parempaa se mielestäni on, ja omenaviipaleet saakin pistellä piirakkapohjaan melkein pystysuoraan. Lapsena veljeni ja minä järjestimme aina omenat piirakan päälle ja koetimme optimoida ja täyttää jokaisen kolosen. :-)


Ripottele pinnalle runsaasti kanelia ja sokeria, niin pinnasta tulee rapea. Paista 200-225 asteessa (uunin mukaan) noin puoli tuntia. Luulen, että 200 astetta on parempi nykyaikaisilla uuneilla, korkeammassa lämpötilassa pinta meinasi kärähtää. Jos piirakan haluaa tehdä piimästä, sitä laitetaan hieman vähemmän kuin soijajugurttia, ja jauhoja vastaavasti hieman enemmän.

Tämä piirakka tuli herkuteltua vaniljajäätelön kanssa, mutta vaniljakastike olisi varmasti ollut hyvää sekin.

Brother Tom's Apple Pie

Moi pitkästä aikaa, Ipa!

Tämän aidon amerikkalaisen apple pien reseptin olen saanut veljeltäni, ja siitä on tullut suosikkiomenapiirakkani. Kuori on ohut ja rapea, ja täyte runsas, makea ja omenainen. Käyttämäni vuoan halkaisija on noin 25 cm, mutta pienempikin vuoka käy.


Tarkoitus oli lähettää tämä jo aiemmin syksyllä, nyt omat omenat on jo syöty, mutta kai kaupankin omenoista hyvää piirakkaa saa? Tähän piirakkaan kannattaa käyttää kahta eri lajiketta omenoita, sekä kiinteitä että jauhoisia. Siten täytteestä saa sopivasti omenasattumaisen ja kuitenkin täyteläisen. Itse käytän tähän yleensä punakanelia ja valkeakuulaan tyyppistä jauhoista Nalif-omenaa niin paljon kuin vuokaan mahtuu. Punakaneli muuttuu upean punaiseksi paistettaessa.

Taikina:
4 dl (erikois)vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
150 g margariinia
½ dl kylmää vettä

Täyte:
reilu kilo hapahkoja omenoita
½ sitruunan mehu
1,5 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
1 tl vaniljaa
25 g margariinia

Tee ensin taikina: Hakkaa esim. puuharukalla margariini, jauhot ja sokeri ryynimäiseksi. Älä nypi käsin, jottei margariini lämpene. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa! Kääri taikina kelmuun ja siirrä jääkaappiin kylmenemään. Tähän asti voit tehdä piirakan etukäteen, taikina säilyy jääkaapissa vaikka seuraavaan päiväänkin.

Valmista täyte: Kuutioi omenat ja mausta sitruunamehulla. Sekoita omenakuutioiden joukkoon jauhot, sokeri ja mausteet.

Käytä runsaasti jauhoja sekä mielellään silikonista kaulinta ja leivonta-alustaa ja kauli taikinasta kaksi ohuenohutta (alle 2 mm) pyöreää levyä, jotka ovat halkaisijaltaan vähintään 5 cm vuokaa suurempia. Taita toinen levy kevyesti kahtia ja taas kahtia ja nosta voideltuun vuokaan: taitetun taikinaneliön kärki on helppo kohdistaa vuoan keskelle ja saat taikinan hyvin kohdalleen vuokaan. Avaa taikina ja tasoita mahdolliset ilmakuplat pois. Taikinan reunan pitää ulottua vuoan reunan yli mielellään ainakin sentin. Älä painele reunaa kiinni vuokaan.

Levitä täyte vuokaan ja lisää margariini nokareina päälle. Jos margariini unohtuu, ei hätää, minulla niin käy lähes aina. Piirakka on hyvää muutenkin. :-) Taita toinenkin taikinalevy kahdesti ja nosta piirakan päälle.




Painele piirakkalevyjen reunat yhteen ja käännä pohjalevyn ja vuoan väliin,




nipistä kiinni ja muotoile korkeaksi aaltoreunaksi kuvan mukaan.



Älä kuitenkaan nosta aaltoreunaa hirveän korkealle vuoan yli, ilman vuoan tukea se tuppaa lässähtämään uunissa. Kuvan mukainen reuna valahti aika paljon, vähempikin riittää.




Leikkaa kanteen aukkoja veitsellä tai vaikka kivalla piparimuotilla. Tämä on ehdottoman tärkeää! Mikään haarukalla pistely ei riitä, muuten piirakka räjähtää uunissa!
Paista uunin alatasolla 200 asteessa 35-40 minuuttia. Tarjoa vähän jäähtyneenä vaniljajäätelön kera.

Hello Kitty

Hello Ipa!

No niin, perfektionistin papatusta luvassa.
Juustokakun päälle halusin siis Kittyn naaman. Tiesin, että sokerimassasta voi tehdä koristeluja pursottamalla sokeripikeeriä leivinpaperille, kovettamalla hetken pakastimessa ja kääntämällä sitten kuvan kakun päälle. Nyt ajattelin kokeilla samaa suklaalla. Olin kuitenkin laiska ja käytin suklaatäytekakun kuorrutusseosta, jossa oli siis suklaata ja kermaa. Sepä oli ensin liian löysää kumottavaksi ja hetken pakastuksen jälkeen niin kiinteää, ettei irronnutkaan enää leivinpaperista. Jotain ääriviivaa kakun pintaan kuitenkin jäi, joten pursotin sitten vapaalla kädellä Kittyn kakulle. Huomannet, että unohdin kiireessä kääntää Kittyn peilikuvaksi.


Hello Kitty on suosittu aihe kakuissa ja muissakin leivonnaisissa. Ei ihme, se on selkeä ja kakun muotoon sopiva hahmo. Yleensä toteutus kuitenkin ontuu. Olennaista Kittyssä on se, että se on syntynyt vuonna 1974. Se on siis luotu ennen tietokoneaikaa, käsin piirtämällä. Siitä syystä sen kasvot eivät ole symmetriset.

Pään muoto sekä silmien sijainti ja "suoruus" suhteessa päähän ovat epäsymmetriset. Lisäksi viikset ovat erilaiset eri puolilla - toisella puolella ne sijaitsevat selkeästi toista ylempänä. Silmät ovat eri etäisyydellä nenästä ja hieman eri kulmassa siihen nähden. Myös korvat ja rusetti ovat epäsymmetriset, rusetin toinen lenkki on toista paljon isompi.

Yleensä Kittyn pää muotoillaan liian pyöreäksi ja silmät ja nenä asetellaan symmetrisesti - yleensä lisäksi liian ylös. Parhaan tuloksen saakin kopioimalla Kittyn alkuperäisestä kuvasta. Tämä kaikki saattaa kuulostaa fanaattiselta, mutta täydellisyyttähän me kai tavoittelemme? ;-)

Keltainen (maidoton) juustokakku

Moi taas ipa!

Kakkukirjeet jatkuvat, mutta lupaan, että tämä on viimeinen vähäksi aikaa. ;-) Olisin tosiaan halunnut tehdä jotakin kakkua teillekin, mutten yksinkertaisesti ehtinyt edes ajatella asiaa. Otan mielelläni kuitenkin vastaan tietoja kakkumieltymyksistä, jotta voin tehdä sellaisen ensi kerralla!

Tähän tuorejuustokakkuun innoitti se oivallus, että tofuttikin on tuorejuustoa - minun ei tarvitse olla ilman tällaisia kakkuja, vaikka en maitoa syökään. Liivatteen osto oli entiselle vegaanille jonkinlainen kynnyskysymys, mutta nyt vain karaisin itseni ja päätin kokeilla. Kakku on tehty noin 26-senttiseen irtopohjavuokaan, jonka pohja oli vuorattu leivinpaperilla. Resepti on (huomattavasti) -paranneltu Yhteishyvä-lehdessä olleesta perusreseptistä.


Pohja:
vajaa 200 grammaa safari suklaa cookies -keksejä (siis niitä tuplasuklaakeksejä, myös domino mint -keksit käyvät, mutta ne eivät ole maidottomia)
noin 50 g margariinia

Täyte:
1 prk säilykepersikkaa
1 prk säilykemangoa
½ sitruunan mehu ja raastettu kuori
1 prk Sunnuntai-kauravispiä
muutama ruokalusikallinen sokeria (maun mukaan)
1 rasiallinen maustamatonta Tofutti-tuorejuustoa
7 liivatelehteä

Pinnalle:
noin 1,5 desiä persikka-mangoseoksesta
1,5 prk Jam it! Mangohilloa (eli reilu 200 g)
hieman sitruunamehua
3 liivatelehteä

Murskaa keksit kaulimella ja sekoita murujen joukkoon sulatettu margariini. Painele seos vuoan pohjalle ja siirrä jääkaappiin jäähtymään.

Kaada säilykehedelmistä liemet pois ja soseuta ne. Säästä osa soseesta pintakerrokseen. Sekoita hedelmäsoseeseen tofutti. Vatkaa jääkaappikylmä vispi kuohkeaksi. Liota liivatteita hetki kylmässä vedessä ja sekoita ne sitten kiehuvan kuumaa sitruunamehuun. Sekoita vispiin hedelmä-tofuttiseos, sitruunan kuori sekä liivateseos. Lisää sokeria maun mukaan niin, että seos on raikas, muttei hapan. Kaada vuokaan pohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa (muutama tunti).


Sekoita loppuun hedelmäsoseeseen mehutilkkaan liuotetut liivatelehdet (eivät välttämättömiä) ja mangohillo. Kyseisessä hillossa on erittäin kaunis väri ja kiva hieman mausteinen maku, mikä antaa vähän syvyyttä kakkuun. (Ensimmäisessä koeversiossa käytin lasten mangososetta, ja lopputulos oli suoraan sanottuna tylsä. Leikittelin myös ajatuksella, että mukaan olisi voinut lisätä hipun jotakin maustetta, esim. inkivääriä, chiliä tai kanelia. Tai vaikka jotakin alkoholia. En kuitenkaan lähtenyt tällä kertaa kokeilemaan.) Kaada seos kakun päälle ja anna vielä hyytyä jääkaapissa.

Kierrä ohuella veitsellä kakun reunat irti vuoasta, avaa sitten vuoka ja poista se varovasti. Itse onnistuin jopa liu'uttamaan kakun alta pois käyttämäni leivinpaperin, tosin kakku keikkui silloin hetken tyhjän päällä pöydän reunan ja kakkuvadin välillä. Onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin ja pysyin ihmeen kylmäpäisenä. :-)

Kakun koristelusta kirjoitan myöhemmin, koska Hello Kitty ansaitsee oman postauksen. ;-)

Vadelmainen suklaatäytekakku

Lisää kakkua, ipa!

Kun mietin, mikä olisi lempitäytekakkuni, päädyin tähän tumman suklaiseen, vadelmatäytteiseen ja rommilla kostutettuun kakkuun. Lopputulos oli superherkullinen ja aika tuhti. Tein tämänkin kakun 20-senttisessä irtopohjavuoassa, koska yleensä täytekakkuja kuluu juhlissa aina vähemmän kuin luulisi, eikä isoa kakkua kannata tehdä.


Valmistin ensin täytteen. Sekoitin kattilassa purkillisen itsetehtyä metsävadelmahilloa ja pari pussia kaupan pakastevadelmia. Lisäsin tilkan rommia ja sokeria maun mukaan niin, että seos jäi raikkaan hapokkaaksi. Keitin seosta muutaman minuutin, jotta pakastevadelmien mahdolliset virukset kuolevat. Uskoisin, että kaupan laadukas vattuhillo ja pakastemarjat toimivat myös.

Pohja:
4 suurta munaa
1,5 dl sokeria
1 dl perunajauhoja
4 rkl kaakaojauhetta
noin 1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuivat aineet. Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Siivilöi jauhoseos munavaahtoon ja sekoittele kevysti. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 30-40 minuuttia. Kakku on kypsä, kun se on selvästi irronnut reunoista, mutta ei näytä tummuneen liikaa päältä. Hieman suurempikin vuoka käy, käyttämäni vuoka tuli aika täyteen - kakku ei silti noussut yli laidan.

Leikkaa kakku kolmeen osaan. Kostuta kerrokset kunnolla, kun täytät kakkua. Kostutukseen käy sokeriliemi, jossa on hieman rommia. Tämänkokoiseen kakkuun kuluu pari desiä lientä. Laita väliin runsaasti vadelmaseosta. Laita sitten irtopohjavuoan (jos olet käyttänyt sellaista) rengas takaisin kakun ympärille ja siirrä se viileään tekeytymään.

Muutaman tunnin kuluttua kakku on hieman turvonnut ja siitä on tullut kauniin suorareunainen. Irrota vuokarengas ja päällystä kakku.

Kuorrutus:
150 - 200 g tummaa suklaata
soijakermaa

Sulata suklaa ja sekoita siihen vähitellen niin paljon kermaa, että saat sopivan pehmeän, muttei liian juoksevan seoksen. Arvelisin, että kermaa meni ehkä desi. Tai jotain. Anna suklaaseoksen jäähtyä vähän ja levitä se sitten kakun päälle ja reunoille.


Kaivelin kaapista koko nonparelli- ja sokeriraevarastoni tätä kakkua varten, koska Hello Kitty -maailmassa runsaus on valttia. Itse Kitty on muovinen koriste.

Ja niin, täytin siis 35 ja juhlissani oli pinkki Kitty-teema. Tämä on tosiaan ihan aikuisen ihmisen kakku. ;-)

Suklaavaahtokakku

Kiitos käynnistä, ipa!

Nyt vihdoin aloitan nämä lupaamani synttäriherkkupostaukset. Tein siis juhlien alla muutamia koekakkuja ja hioin reseptejä. Koska väkeä tuli hieman odotettua vähemmän, tämä kakku jäi lopulta pois listalta. Hyvää se kuitenkin oli, etenkin maitosuklaafanien mielestä - itselleni maku ei ollut tarpeeksi voimakkaan suklainen.


Resepti on muunnelma tästä Kinuskikissan reseptistä. Neljällä liivatteella koostumus jäi liian pehmeäksi, kakku alkoi nopeasti huoneenlämmössä pehmentyä liikaa. Jos tämän haluaa tehdä vegaanisena, täytyy laittaa vielä paljon enemmän suklaata. Luultavasti tuo 350 g olisi ollut parempi (vähimmäis)määrä, itse vähän nuukailin. Toinen vaihtoehto on tehdä kakku suurempaan vuokaan, jolloin siitä ei tule niin korkea ja helposti hajoava.



Kuva on hieman vääristynyt perspektiiviltään, mutta tässä näkyy kakun rakenne. Pohja koostuu suklaakekseistä ja margariinista, täytteenä on suklaa-kermavaahtoa ja päällä minttusuklainen kerros ja mariannerouhetta. Kakku on tehty halkaisijaltaan 20 sentin irtopohjavuokaan.

Tarvitaan siis:
noin 175 g domino mint- ja safari suklaa cookies -keksejä
noin 50-75 g margariinia

täyte:
2 prk Sunnuntai-kauravispiä (jäähdytä vartin verran pakastimessa)
noin 250 - 300 g tummaa suklaata
muutama liivatelehti (esim. 4-6) liotettuna ja sekoitettuna kuumaan minttuteehen/vihreään teehen/soijamaitoon
mahdollisesti tilkka minttulikööriä
sokeria maun mukaan (laitoin ½ dl)

päälle:
reilu 100 g tummaa suklaata, jossa minttusuklaata ja hieman kermaa seassa, tai pelkkiä after eightejä sulatettuina

Aseta vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit kaulimella. Myös jotakin sähköistä vempainta voi käyttää, mutta jos keksit menevät kovin hienoksi jauhoksi, pohjasta tulee helposti liiankin kova. Sekoita keksinmuruihin sulatettu margariini. Painele keksimuruseos tasaisesti vuoan pohjalle ja siirrä jääkaappiin.

Vatkaa jääkaappikylmät kauravispit ja sekoita vähitellen joukkoon sulatettu ja jäähdytetty suklaa sekä liivateseos. Kaada suklaavaahto vuokaan pohjan päälle.

Anna täytteen kiinteytyä jääkaapissa muutama tunti - tai vaikkapa yön yli - ja päällystä sitten sulatetulla minttusuklaalla ja mariannerouheella (tai suklaalastuilla tai vaikka marjoilla). Kun kuorrutus on jäähtynyt, kierrä kakun reunat litteällä suoralla veitsellä tai vastaavalla, jotta reunat irtoavat vuoasta. Irrota sitten vuoka varovasti.