Ruisrapeat

Hyvää yötä, Möme,

Meillä ainakin olis jo nukkumaanmenoaika... Mutta en malttanut olla kirjoittamatta, kun kehiteltiin tällainen ihastuttava suolainen naposteltava iltojemme iloksi.

Kaupoissahan on nykyisin jos jonkinlaista ruisraksua, mutta ne maistuu mun mielestä usein jotenkin eltaantuneilta, nämä ainakin syödään sen verran tuoreeltaan, ettei moista pääse käymään! Tämä on myös oiva tapa käyttää hieman kuivahtanut ruisleipä, meillä kun tykätään tuoreesta, ja ellei koko leipä mene yhdeltä istumalta, niin sitten se unohtuu pöydälle kuivumaan.

Otetaan siis ruisleipä ja vuollaan siitä ohuen ohuita viipaleita, sellaisia, mistä paistaa päivä läpi. Kaksi milliä alkaa jo olla liian paksu, ellei sitten tykkää päältä rapeista ja sisältä pehmeämmistä raksuista. Pannulle reippaasti öljyä ja pari valkosipulinkynttä puristettuna, lämmöt vajaalla puolella teholla. Ruisviipaleita paistetaan kunnes ne ovat rapsakoita ja näyttävät hyvin paistuneilta. (Ei, ei palaneilta. En tajua miksi, mutta olen viime aikoina polttanut järjestään kaikki ruoat. Siis ihan oikeasti karrelle. Järkyttävää!) Sitten nostetaan raksut lautaselle ja suolataan reippaasti.


Nämä ruisrapeat ovat oikein hyvä jatke dippivihanneksille, pelkiltään voivat olla vähän liian raskas herkku. Meille sopii moni kaupan valmiista dipeistäkin, mutta itsekin on helppo tehdä. S:n äitiltä saatiin seuraava mainio dippiohje: purkilliseen kermaviiliä sekoitetaan turaus sweet chili saucea, soija/barbequekastiketta, pienehkö valkosipulinkynsi, reippaasti suolaa ja mustapippurirouhetta. Dippi on vähän makea ja sopii oikein oikein hyvin ruisrapeiden kaveriksi. :)

PS. Mä tiedän olevani etuajassa, mutta en jaksa enää odottaa (=valvoa), joten HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!!! :)

Mustikkapiirakka

Herkullista iltapäivää, ipa!

Kävin jokin viikko sitten koiran kanssa mustikassa - koira tosin poimi mustikat suuhunsa, ei ämpäriin - koska halusin tuoreista marjoista tehtyä piirakkaa. Pakastemarjoista ei tule läheskään yhtä hyvää.


Tähän ihanaan kaiken sinipunaiseksi värjäävään herkkuun tarvitaan:

100 g margariinia
vajaa desi sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ dl kaurahiutaleita
1 muna

ja täytteeseen
noin puoli kiloa mustikoita
2-3 rkl perunajauhoja
1 dl sokeria

Hiero margariini ja sokeri vaikkapa puuhaarukalla sekaisin. Lisää kuivat aineet ja hakkaa seos ryynimäiseksi. Lisää muna ja sekoita tasaiseksi. Kääri taikinapallo kelmuun ja siirrä jääkaappiin vähäksi aikaa kylmenemään. Painele sitten taikina jauhotetuin käsin voideltuun piirakkavuokaan.

Pistele pohja haarukalla ja ripottele päälle perunajauhot. Kaada päälle hieman murskatut mustikat ja sirottele pinnalle sokeri. Paista uunin alimmalla tasolla 180 asteessa 40 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä ja vetäytyä, ennen kuin leikkaat ensimmäisen palan! Muuten täyte on vielä juoksevaa mehua. Herkkua vaniljajäätelön kanssa.

Skonssit - scones

Good morning, ipa!

Vitsailen joskus, että jos olisin ylettömän rikas, järjestäisin niin että saisin joka päivä tuoretta leipää ja hiustenpesun (sis. hieronnan). Siinäpä ylellisyydentoiveeni kiteytettynä: hemmottelua ja ruokaa. Haaveiluuni jotkut vääräleuat aina yltyvät viisastelemaan, että voihan leivän leipoa itse. Toki voi, mutta kuka ehtii? Varsinkaan, jos haaveilee tuoreista sämpylöistä tai patongista aamiaisella? Ja ei, leipäkoneleipä EI ole sama asia!


Chocochili-blogissa esitettiin pulmaan nerokas ratkaisu: skonssit. Niitä ei tarvitse aikaavievästi vaivata eikä kohottaa, joten ne voi tosiaan leipoa vaikka aamiaiseksi ilman, että nälkäkuolema korjaa kokin ennen pöytään pääsyä. (En tajua, miksen tätä aiemmin ajatellut, vaikka olen saanut teeleipää leipovan puolison ja asunutkin briteissä.)

No siis. Ideana on, että ainekset sekoitetaan kylminä mahdollisimman nopeasti ja lopputuloksena on rapeakuorisia, meheviä lämpimäisiä. Kannattaa leipoa kerralla vain vähän, myöhemmin syötyinä nämä eivät ole yhtä hyviä kuin tuoreina. Britit yleensä kaulivat taikinan ja ottavat siitä pyöreällä muotilla skonssinsa, mutta mielestäni leivonnaiset eivät yleensä tällöin kohoa aivan yhtä hyvin kuin käsin nopeasti pyöritellyt. Muottia käyttämällä saa tietysti persoonallista jälkeä - skonssit voi tehdä sydämen tai vaikkapa Hello Kittyn muotoisiksi ;-)


2-3 hengen annokseen tarvitaan:
noin 3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
vajaa ½ tl suolaa
2 rkl sokeria
50 g margariinia
noin 1,5 dl maustamatonta soijajugurttia (varmaan tavallinenkin käy)

Sekoita kuivat aineet. Nypi nopeasti joukkoon rasva, niin että saat murumaisen seoksen. Lisää kylmä jugurtti ja sekoita veitsellä nopeasti kiinteäksi palloksi. Taikinan pitää olla pehmeää, mutta irrota kulhon reunoista. Älä vaivaa.

Muotoile jauhotetuin käsin taikinasta pieniä palloja tai kauli taikina nopeasti noin 1,5 cm:n paksuiseksi levyksi ja ota muotilla pieniä leipäsiä. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes skonssit ovat hieman ruskistuneet.
Jäähdytä skonsseja hetki ritilällä, jotta ne rapeutuvat, ja tarjoa lämpiminä teen, hyvän omenahillon ja kermavaahdon kanssa.

Kookoswok ja Triplasuklaamuffinssit

Heippa Möme,

saat anteeksi sienipostauksesi, kun niin kiltisti pyysit!

Nämä reseptit eivät oikeastaan liity toisiinsa mitenkään. Me vaan satuimme tekemään niitä samana päivänä ja kuvistakin tuli hauskasti samanlaiset, joten tässäpä tulee!


1pss wokvihanneksia
1 iso sipuli
1 iso paprika
chilisoosia
cayennepippuria
soijakastiketta
1tlk kookosmaitoa
cashew-pähkinöitä
2 pss nuudeleita

Itämaisessa ruoassa tykkään eniten ehkä raksuvista vihanneksista, jotka maistuu ruoassakin vielä omalta itseltään. Sipuli ja paprika eritoten, joten yritin löytää tähän ruokaan oikeanlaisen rakenteen. Sipuliksi valitsin mahdollisimman suuren, jotta kerrokset olisivat paksuja. Leikkasin lohkoista suhteellisen suuria, mutta poistin kannan, jotta kaikki palat pääsisivät kunnolla paistumaan. Kuullotin sipuleita muutaman minuutin ei-super-kuumalla wokpannulla ja heitin sekaan pussillisen wokvihanneksia.

(Välihuomautus: Kuinka vaikeaa voi oikein olla sellaisen wok-sekoituksen suunnittelu, jossa ei ole parsakaalia tai kiinalaisia sieniä, kysynpä vaan?! - kahdesta pahasta valitsin pienemmäksi kiinalaiset sienet, jotka nypin yksitellen pois ennen paistoa... neurotic, who, me?).

Vihanneksista tullut neste oli vähän liikaa, joten valutin sulaneet vihannekset välissä ennen kuin jatkoin paistoa... Eli samat kamat uudestaan, pienissä satseissa kuumalle pannulle. Lisäsin mukaan myös paprikat. Ja öljyä tietysti vähän sinne tänne, cayennepippuria kannattaa lämmittää öljyssä, niin siitä irtoaa paremmin makua. Valutus kannatti, eikä wokista tullut liian vetistä, kuten pakastesekoitusten kanssa usein tuppaa käymään.

Paistetut vihannekset maustoin chilikastikkeella ja makeahkolla soijakastikkeella. Lopuksi kaadoin päälle kookosmaitoa, määrää en mitannut tarkalleen, mutta siten, että lähtötilanteessa nestettä on hieman liikaa - neste ehtii kyllä poistua nuudeleita keittäessä. Valmiit nuudelit heitetään wokin sekaan ja annetaan koko komeuden muhia vielä sen aikaa, kun vaimolla kestää saada omat hommansa hoidettua, 10-15minuuttia. Päälle reippaasti cashewpähkinöitä ja sitten herkuttelemaan. Tämä ruoka on ihanan pehmeää(nuudelit), mutta kuitenkin raksuvaa (sipulit!), hieman tulista (cayenne+chili), silti lempeää(kookosmaito). Täydellistä!

Suklaa-minttusuklaa-valkosuklaamuffinssit
(n.14kpl)

2,5dl vehnäjauhoja
2dl sokeria
2 munaa
2tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta
1dl maitoa
100g voita
1dl kahvia
3rkl kaakaojauhetta
80g tummaa suklaata
1pss minipätkiksiä
130g valkosuklaata

Tää on aika geneerinen muffinssiohje, yhdistelty muutamasta netistä löytyneestä. Muffinssit ei ole olleet koskaan mun erikoisherkkua, mutta tilanne saattaa muuttua..... :) Oltiin koirien kanssa ulkoilemassa ja ulkoilukaveri kertoi muffinssi-innostuksestaan ja illan pätkismuffinssisuunnitelmistaan ja, no niin, meidän iltasuunnitelmathan muuttuivat tietysti samoin tein. :)

Sulata voi ja tumma suklaa, anna jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisäile varovasti sekoittaen vuorotellen kahvimaidon kanssa (kahvi jäähtyy nopsasti, kun kippaat maidot joukkoon!), lisää lopuksi voi-suklaa-seos taikinan joukkoon.

Itse kippasin pieneksi pätkityt minipätkikset – ne mitä pussin pohjalla vielä oli jäljellä – tässä vaiheessa taikinan sekaan - virhe! Ensinnäkään pätkikset eivät jakautuneet tasaisesti vuokiin ja toisekseen ne painuivat samoin tein pohjalle.. Ensi kerralla täytyy annostella taikina ensin vuokiin ja ripotella sitten (vielä pienemmät!) pätkispalat päällimmäisiksi. Tein muffinssit teflonista muffinssipeltiä käyttäen ja voitelin kolot huolellisesti, mikä saattoi tietysti olla hätävarjelun liioittelua. Ainakin irtosivat, tai siis muut osat, paitsi alimmat pätkisköntsät. Muffinsseja paistetaan 200 uunissa n.20 minuuttia.

Koska muffinsseista tuli vähän rumia pätkisepisodin takia, päätin koristella ne niin kauniisti, ettei kukaan huomaisi.. Muffinssit vierekkäin lautaselle ja sulaa valkosuklaata noroina ristiin rastiin. Jos eivät raidat, niin viimeistään suklaan paljous hämää katsojan täysin. Nämä jos mitkä ovat chocolate-chocolate-chocolate-lisäliitteen ansainneet! Maistuvat muuten parhailta vielä hieman lämpiminä.

Herkkusienirisotto

Ipa, pahoitteluni jälleen sienipostista!

Sienet voi korvata jollakin muullakin, en vain keksinyt mitään yhtä hyvää. ;-) Kuten ehkä olen paasannutkin, rakastan italialaisessa ruoassa sitä periaatetta, että tehdään muutamasta laadukkaasta raaka-aineesta yksinkertaista ja hyvää ruokaa.


Hyvään risottoon tarvitaan kolme asiaa: risottoriisiä, hyvää valkoviiniä ja tuoreita yrttejä.
Tai no, ehkä vähän muutakin:

oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
1-2 sipulia
rasiallinen herkkusieniä tai metsäsieniä, jos niistä pitää
noin 3 dl risottoriisiä
noin 5 dl kasvislientä
1-1,5 dl maukasta valkoviiniä (itse käytin etelä-afrikkalaista, ihanan hedelmäistä valkoviiniä. Sieniin sopivat myös mausteiset uuden maailman viinit hyvin.)
1-2 dl soija- tai kaurakermaa
persiljaa (tai basilikaa tai muita yrttejä maun mukaan)
(juustoraastetta halukkaille)
mustapippuria, ehkä suolaa

Kuullota kattilassa runsaassa öljyssä valkosipuli ja silputtu sipuli. Lisää sienet ja mausta suolalla ja pippurilla. Kun sienet ovat paistuneet, ne voi siirtää sivuun ja valmistaa riisin erikseen. Rehellisyyden nimessä myönnän kuitenkin, että annan sienten yleensä kiehua riisin kanssa helppouden ja nopeuden takia. Sienet antavat myös riisiin mukavasti makua.

Lisää siis kattilaan riisi ja anna sen imeä hetki öljyä ja muuttua kuultavaksi. Lisää viini ja keittele sekoitellen. Tämä on olennainen vaihe! Risottoa ei välttämättä tarvitse tehdä kokonaan oikeaoppisesti niin, että lisää nestettä vähän kerrallaan ja sekoittelee koko ajan, mutta alussa se on välttämätöntä. Kun kaikki viini on imeytynyt riisiin, lisää kasvisliemi (kerralla tai vähitellen) ja anna kiehua miedolla lämmöllä kypsäksi.

Lisää lopuksi runsaasti hienonnettua persiljaa ja kermaa niin, että saat pehmeän ja mehevän koostumuksen (juoksevan, jos haluat). Tarkista maku ja lisää pippuria. Jos pitää juustosta, risottoon lisätään tietysti asianmukainen vuori juustoraastetta. Valmiissa risotossa riisinjyvät ovat kiinteitä, mutta ruoan koostumus on täyteläinen ja kostea. Mikään ei ole ankeampaa kuin kuivakka risotto!

Nachovuoka

Iltaa, ipa!

Sillä aikaa kun minä värkkäsin itselleni tortillantäytettä, nachoista ja juustosta pitävä puolisoni tekaisi itselleen tällaisen herkun.


Idea on sama kuin lasagnessa: nacholastuja, tacokastiketta, chilipapuja (purkista), soijafärssiä (pakasteesta), maissia ja juustoraastetta kerroksittain vuokaan, paistetaan noin 200 asteessa ehkä puolisen tuntia, kunnes ruoka on lämmintä sisältäkin.

Nopea herkku suolaisennälkään!

Sitruunainen perunasalaatti

No niin, ipa!

Vaikka teillä ei ilmeisesti perunasalaattia paljon syödäkään, suosittelen kokeilemaan tätä helppoa sitruunaista herkkua. Tämä käy sellaisenaan tai lisukkeeksi, kun kaivataan sitruunaista hapokkuutta (erinomaista esim. paistetun lohen kera :-).


Resepti on mukaelma Jamie Oliverilta, alkuperäisessä versiossa oli vihanneskrassia, mutta sitä ei minulla yleensä inspiraation iskiessä ole. Tarvitaan:

1-1,5 kg mielellään uusia perunoita
1-2 avokadoa
1 sitruunan mehu
sipulinvarsia tai ruohosipulia
(rucolaa)
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Pese perunat runsaasti suolatussa vedessä - itse käytän tähän salaattiin omasta maasta vastanostettua kiinteää ja maukasta Nicolaa, sitä voin suositella! ;-) Leikkaa perunat vielä kuumina puolikkaiksi tai isoiksi paloiksi koon mukaan, kaada päälle sitruunamehu ja reilulla kädellä oliiviöljyä. Viipaloi avokadot ja kääntele varovasti joukkoon. Lisää hienonnetut sipulinvarret ja mahdollinen rucola, mausta reilusti suolalla ja pippurilla. Tarjoa vielä lämpimänä, kun aromit ovat parhaimmillaan. Täydellinen kesäsalaatti!