maanantai 2. toukokuuta 2011

Macaron-leivokset

Bonjour, ipa!

En ole koskaan maistanut tai edes nähnyt elävässä elämässä macaron-leivoksia, noita ranskalaisia marenkiherkkuja, mutta ne ovat nyt ilmeisen muotia. Koska pidän pikkutarkoista resepteistä, halusin siis minäkin kokeilla näitä.



Hyviä reseptejä ja vinkkejä on esimerkiksi Sokerikukkasia-, Tartelette- ja Mansikkamäki-blogeissa. Itse olin ensikertalaisena turhan varovainen taikinan sekoittamisessa, liikaa sekoittamalla sen saa nimittäin pilalle, enkä sitten sekoittanut aivan riittävästi. Lopputuloksessa se näkyy siinä, etteivät macaronit ole tasoittuneet kokonaan pinnalta, vaan niissä on pienet huiput, ja liian korkea "jalka". Lisäksi väri jäi turhan vaaleaksi.


Käytin Sokerikukkasia-blogin ohjetta:

3 keskikokoisen munan valkuaista (100-110 g)
50 g siro-sokeria
200 g tomusokeria
110 g mantelijauhetta
keltaista ja punaista jauhemaista elintarvikeväriä

Erottele valkuaiset ja siirrä ne peitettynä viileään paikkaan tai jääkaappiin vanhenemaan 1-3 päiväksi. Ota valkuaiset ajoissa huoneenlämpöön lämpenemään. Sekoita mantelijauhe ja tomusokeri ja siivilöi seos pari kertaa.

Vatkaa valkuaiset kevyeksi, pehmeäksi, kylpyvaahtomaiseksi vaahdoksi. Lisää siro-sokeri erissä edelleen vatkaten, jotta saat kiiltävää, partavaahtomaista marenkia. Älä vatkaa marenkia kovaksi. Lisää väri; veitsenkärjellinen riittää.

Kääntele nuolijalla manteli-tomusokeriseos marengin joukkoon. Tartelette-blogissa sanottiin, että noin 50 vetoa on sopiva määrä, mutta itse sain sekoittaa vähän kauemmin. Seos alkaa muistuttaa paksua kakkutaikinaa, ja sen koostumusta kannattaa testata vähän väliä, jottei sekoita liikaa. Taikinaa voi nostaa pienen nokareen lautaselle ja seurata, tasoittuuko se hitaasti. Valmis taikina alkaa tasoittua käytännössä samantien. Toinen keino on vetää veitsellä viilto taikinaan - taikinan pitäisi tasoittua ja viillon kadota kymmenessä sekunnissa.

Itse sekoitin siis aavistuksen liian vähän, jotten varmasti sekoittaisi liikaa ;-) (Ilmeisesti loppumetreillä taikinan onnistuminen on parista vedosta kiinni.) Lisäksi laskeskelin, että taikina sekoittuu vielä pursotinpussiin siirrettäessä, ja tarvittaessa sitä voi vielä hieman puristella pussissa. Lisäksi pidän enemmän vähän pulleista macaroneista.

Minulla ei ollut sopivaa tyllaa, joten leikkasin vain pursotinpussiin noin 7 mm:n reiän, mutta tyllalla olisin saanut tasaisemmin pyöreitä macaroneja. Nyt osa jäi hieman soikeiksi. Leikkasin leivinpaperit tarkkaan pellin kokoisiksi, jotta kuorista tulee suoria. Lisäksi laitoin varsinaisen leivinpaperin alle toisen arkin, johon olin piirtänyt kahden euron kolikolla malliympyrät oikeaa kokoa varten. Pursotuksen jälkeen vedin varovasti apuarkin alta pois käytettäväksi uudelleen toisessa pellillisessä.

Pursota siis pellille noin kahden euron kolikon kokoisia lantteja. Kopauta peltiä pari kertaa pöytää vasten ja anna sitten seistä 45-60 minuuttia, jotta macaroneihin tulee kuori eivätkä ne halkeile paistettaessa. Paista uunin keskitasolla esim. 150 asteessa 10 minuuttia tai uunin mukaan. Itse paistoin näitä 140 asteessa, jotta eivät vain ruskistu, 14 minuuttia. Olisivat voineet ehkä olla minuutin tai pari pidempäänkin uunissa.


Anna jäähtyä ja täytä. Itse käytin ohuen kerroksen lemon curdia, mutta kaikenlaiset suklaaganashet, marmeladit ja sokeritahnat toiminevat myös. Kannattaa ehkä suosia hieman happamia tai kirpakoita täytteitä, näiden maku on muuten aika imelä. ;-)

Nämä voi myös pakastaa, sekä pelkkinä kuorina että täytettyinä. Itse heitin nämä täytettyinä pakkaseen vierasvaraksi. *vinkki*

Ensikertalaiseksi nämä onnistuivat mielestäni yli odotusten, vaikka parannettavaa jäi paljonkin. Olin kuitenkin varautunut, että ensimmäisen kokeilun tulokset ovat syömäkelvottomia ;-)
Pinta on rapea ja sisus pehmeä, maku muistuttaa lähinnä vaahdotettua marsipaania. En ole suuri mantelin ystävä, mutta ulkonäön puolesta tykkään näistä pikkuleivoksista kovasti!


Kuvassa vastapursotetut "lantit". Tässä vaiheessa huomasin kyllä, että taikina oli vielä liian paksua, kun huiput eivät laskeneetkaan.

Täytettä laitoin hyvin ohuen kerroksen, ettei näistä tule ihan pallomaisia. Maun puolesta sitä toki pitäisi olla enemmän.

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Hamlet Chocola's Crispy Mint 57 %

Oletko nähnyt näitä suklaa-pringlesejä, ipa?

Nämä ovat sellaisia kausisuklaita, joita minun pitäisi älytä hamstrata vuodenvaihteen kieppeillä. Yleensä ostan yhden paketin, ja sitten kun se tyhjenee, kaupasta ei enää saakaan uutta. Nämä sopisivat kuitenkin kivasti jäätelöannoksiin ja leivonnaisiin koristeiksi.


Kyseessä ovat siis käyrät ohuet suklaalastut, joissa on minttuisan suklaan joukossa riisikrispejä. Suklaa on violetinsävyistä, ja siinä on selkeä mintun tuoksu.

Koostumus on kivan kevyt, lastut ovat ohuita, eikä krispiä ole liikaa. Suklaa sulaa hitaasti suussa ja on maultaan täyteläistä ja makeaa, sopivasti minttuisaa. Kokonaisuus on kevyt, jotenkin myös aika peruskamaa. Kovin moniulotteinen elämys ei ole, mutta aika koukuttava.

Kokonaisarvosana: ***, ja plussaa monikäyttöisyydestä.