Ranskalaiset perunat

Heipsis ipa!

Meillä ei ole rasvakeitintä, enkä ole muutenkaan innostunut riehumaan kuuman öljyn kanssa keittiössä. Piti siis kehitellä ranskanperunaresepti, johon ei tarvita kumpaakaan. ;-)
Puikeat, kiinteät perunalajikkeet ovat tähän reseptiin käteviä - leikkasin oman maamme suurimmat Nicolat herkullisiksi ranskanperunoiksi!


Tarvitaan:
perunoita
auringonkukkaöljyä tai muuta mietoa öljyä
ranskanperunamaustetta
chilijauhetta, currya, paprikaa yms. maun mukaan

Pese perunat (tai kuori, jos haluat) ja leikkaa paksuiksi suikaleiksi. Kahdeksan milliä on aika optimaalinen halkaisija ;-)

Laita perunat kulhoon likoamaan kylmään, runsaasti suolattuun veteen 20 minuutiksi. Valuta ja kuivaa perunat huolellisesti vaikkapa puhtaaseen astiapyyhkeeseen. Sekoita kulhossa runsaaseen öljyyn mukavan paljon mausteita ja kääntele sitten perunat mausteöljyssä.

Uunia ei tarvitse välttämättä esilämmittää. Levitä perunat pellille leivinpaperille ja paista 200 asteessa 40-60 minuuttia, kunnes perunat ovat kauniin ruskeita, pinnasta rapeita ja sisältä pehmeitä.

Keksit purkissa

Hei Möme!

Tässä tulee resepti, jota olet päässytkin jo sovellettuna maistelemaan. :)

Joulun alla bongasin internetin ihmeellisestä maailmasta uuden(?) villityksen, cookies-in-a-jar, eli keksit purkissa. Ajatuksena on siis koota kekseihin (tai mikä jottei vaikka kuivakakkuun!) tarvittavat kuivat aineet kerroksittain lasipurkkiin siten, että vastaanottaja tarvitsee leipoakseen purkin lisäksi vain muutamaa perusraaka-ainetta. Tässä tapauksessa tarvitaan munaa ja voita.


Tämä ohje on yhdistelty muutamasta hyvänkuuloisesta englanninkielisestä reseptistä ja mausteet on tässä versiossa melko suklaiset – variaatioita on niin paljon kuin vaan keksii. Äidille tein pekaanipähkinä-valkosuklaa-karpalomixin ja siskolle ylläolevan viiden suklaan version. Tässä kuitenkin minttusuklainen resepti litran vetoiseen lasipurkkiin tehtäväksi.

Purkkiin laitetaan:
200g vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1/2tl suolaa
2-3tl tummaa kaakaota
60g kaurahiutaleita
120g ruskeaa sokeria (esim. ruokosokeri)
120g valkoista sokeria
100g tummaa suklaata karkeana rouheena
70g pätkiksiä pieninä paloina
85g ranskanpastilleja kokonaisina

Lisäksi tarvitaan:
150g voita tai margariinia
1 muna

Kasaa ainekset purkkiin kerroksittain. Ruokasooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola kannattaa sekoittaa jauhoihin, niistä ei niin messevää kerrosta kuitenkaan saa. Varsinkin jauhot kannattaa painella tiiviisti purkkiin vaikka puunuijalla, jotta ainekset pysyvät siististi kerroksissaan kuljetuksessakin. Kaakaojauheen levittelin itse vain purkin reunamille, jotta kerroksesta tuli leveämpi. Suklaiden määrä reseptissä on ohjeellinen, niitä voi lopuksi laittaa sitten sen verran kuin purkissa on tilaa - tai täyttää uupuvan osan vaikka pähkinärouheella.


Ohjeeseen seuraavat speksit: 150g huoneenlämpöistä voita tai margariinia ja yksi muna vispataan vaahdoksi (no, eihän siitä hirveän vaahtoisaa tule, mutta kannattaa yrittää). Purkin sisältö kumotaan kaikkineen sekaan ja sekoitetaan, kunnes taikina on tasalaatuista. Taikinasta pyöritellään suunnilleen lihapullan kokoisia palloja, niitä tulee n. 26-28kpl. Pallot kannattaa pellillä painaa hieman kasaan, jotta ne pysyvät paikoillaa ja leviävät kauniisti. Paistetaan 175 asteisessa uunissa 10 minuuttia. Keksit leviävät ja kohoavat hieman, kun pinta alkaa halkeilla voi ottaa pois uunista. Nämä saavat jäädä keskeltä pehmeämmiksi ja ne kannattaakin nostaa pois pelliltä heti uunista otettaessa ja viilennellä esim. ritilän päällä. Ja sama yksinkertaisemmin:


Meillä on menossa nenänvalkaisutammikuu, eli ei syödä (juuri) lainkaan sokeria. Ajattelin kuintekin, että voisin tehdä valmiiksi pari purkkia pahan päivän (siis helmikuun ensimmäisen) varalle odottamaan – nuo purkit on nimittäin aika kauniita. :) Ja hei, voi näitä muuten tehdä ilman sitä purkkiakin!

Basilikalevite

Hei Möme!

Nyt kun ollaan vihdoin talvihorroksesta vähän herätty, pitää jakaa tämä ex-tempore-tahna, josta tuli niin hyvää, että tekaisin sitä vielä toisenkin satsin. Oltiin juhlimassa uutta vuotta ja mun ukin 80-vuotisjuhlia lähisuvun kesken, paikalla oli kolmisen kymmentä ihmistä. Sapuskat tuli pääosin talon puolesta (oltiin Hotelli Keiteleessä Suolahdessa), mutta koska iltapalaksi suunniteltu perinteinen nakit ja perunasalaatti ei ihan sytyttäneet, päätettiin keksiä itse jotain lisätarjottavaa.

Ostettiin pari pussillista ruisnappeja (kuminattomia, koska kumina on hrrr.), 3 rasiaa kirsikkatomaatteja, 2 pakettia ilmakuivattua kinkkua ja ainekset the tahnaan. Pääsin muuten käyttämään ensimmäistä kertaa uutta yleiskonetta ihan oikeasti! Jee!


Basilikalevite

1 ruukku basilikaa
1 valkosipulin kynsi
1 prk kermaviiliä
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
2 prk pehmeää fetaa (apetina tms.)
tilkka balsamicoa
mustapippuria

Silppua basilikan lehdet ja valkosipulin kynsi pieneksi jollain blenderihköllä tai varmaan ne menee veitselläkin. Blenderiin kannattaa heittää vähän kermaviiliä sekaan, niin toimii se silppuaminen paremmin.

Sitten kaikki isoon kulhoon ja sekaisin. Itse käytin sitä yleiskonetta, mutta varmaan joku sähkövispiläkin tekis oikein hyvää jälkeä. Jos vispaa vähemmän, jää fetasattumia, jos vispaa enemmän, niin tulee tasaisempi mönssö. Ihan fiiliksen mukaan siis. Tahnasta tulee muuten ihanan hennon vaaleanvihreää!

Me tehtiin näistä sitten em. lisukkeiden kanssa pieniä annospaloja, eli ruisnapin päälle sutaisu levitettä ja päälle puolikas kirsikkatomaatti. Väliin voi lykätä vähän ilmakuivattua kinkkua, jos on vannoutuneita lihansyöjiä paikalla. Maussa ei mun mielestä mitenkään päin häviä nuo vegeversiotkaan. Tahnaa tulee melko paljon, riittää suunnilleen kahteen 300g pussilliseen ruisnappeja levittäjästä riippuen.


(ps. yleiskoneeni on ihana!)

Sacherkakku

Heipsis ipa!


Paiskaan nyt sinua kakulla, jonka tein tilauksesta eräille synttäreille tässä jokin aika sitten. Olen pitkään halunnut tehdä maultaan mahdollisimman paljon aitoa Sacher-kakkua muistuttavan kaakun, ja tämä oli oiva tilaisuus, kun suklaakakkua toivottiin. (Koristelusta en kuitenkaan halunnut perinteistä, vaan otin koristeluideaa Mansikkamäki-blogista.)

Itse resepti löytyi piristävän erilaisesta Decapitated-blogista. Koska noudatin reseptiä lähes grammalleen, en ala kopioida sitä tähän. Sanottakoon vain että kuorrutukseen käytin koko purkin maidotonta Sunnuntai vispiä ja 200 g suklaata (70- ja 80-prosenttista). Kuorrutusta jäi myös vähän yli, ja se maistui erinomaisesti letuntäytteenä.


Vaikka kakku on pieni (20-senttinen), kostutukseen käytin koko tuon 4 dl nestettä, ja lopputulos oli oikein sopiva. Lisäsin kostutusliemeen pari ruokalusikallista rommia. Täytteeksi valitsin laadukkaimman aprikoosihillon, joka kaupasta löytyi. Kaiken kaikkiaan olin kakkuun tosi tyytyväinen niin maun kuin ulkonäönkin puolesta, vaikka kuorrutukseen muutama ilmakupla jäikin ja reunat olisivat voineet olla vielä tasaisemmat.

Koristeluun käytin teiltä saamaani koristelukynää, ja täytyy taas sanoa, että se eroaa uskomattoman paljon perinteisestä pussipursottelusta. Sulaa suklaatakin oli todella helppo hallita ja saada siistiä jälkeä. Pitää vain muistaa vetäistä varmalla kädellä laajoin liikkein - suklaakiehkurat eivät synny sipistelemällä. (Tästä voisi varmaan kehitellä jonkin kalligrafiaan vertautuvan taiteenlajin: "liike lähtee olkavarresta..." ;-)

Suolaiset ja makeat letut

Moi Ipa!

Olen aiemminkin pauhannut Oatlyn lettutaikinasta (nykyisin nimellä Pancake&friends), josta syntyvät mielestäni ehdottomasti parhaat letut. Voin ilokseni ilmoittaa, että laajamittaisen ja pitkäkestoisen tuotekehitysprosessin tuloksena olen onnistunut luomaan taikinareseptin, joka vastaa kyseistä valmistaikinaa! (Tämä olikin välttämätöntä, koska ko. taikinaa ei saa koko seudulta ;-)


Ohje on yllättävän yksinkertainen:

1 muna
5 dl maustamatonta kauramaitoa
noin 2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa

Kaikki aineet sekoitetaan ja taikinan annetaan turvota vähintään puoli tuntia. Paistetaan pitsimäisen ohuiksi letuiksi.

Letut ovat suolaisia, eli ne maistuvat niin suolaisten kuin makeidenkin täytteiden kanssa. Juju onkin siinä, että hieman suolaiset letut sopivat vaikkapa hillon kanssa paremmin kuin letut, joiden taikinassa on sokeria.

Suolaiseksi täytteeksi paistamme yleensä pannussa sipulisilppua, porkkanaraastetta ja pieneksi kuutioitua paprikaa, lisäämme valmiiksi maustettua soijarouhetta ja tuhdisti esim. currykastiketta. Lisäksi lettua täyttäessä mukaan kannattaa lisätä majoneesia, erilaisia kastikkeita ja juustonsyöjien juustoraastetta. Avainsana on mehevyys.

Makeisiin lettuihin käy mikä vain herkku suklaarouheesta ja kermavaahdosta kaikenlaisiin marjoihin ja hedelmiin. Vain mielikuvitus on rajana!

jk. lähettäisitkö reseptin siihen banaani-kookoskastikejälkkäriin, jota teit meille?

Juustokakun koristelu

Terve taas, ipa!

Huomaa, etten ole kirjoitellut sinulle pitkiin aikoihin - nyt on aika paljonkin ohjeita lähetettäväksi. Varsinaisen reseptin sijasta tämä kirjeeni koskee kuitenkin koristelua.


Olen siis ollut turhautunut siihen, etten osaa tehdä nättejä kiemuroita kakun päälle, ja kesän aikana opettelin koristelua. Havaitsin, että pelkkien kiemuraviivojen sijaan on kiva lisäillä pilkkuja ja lehdyköitä, jolloin saa elävämpää, köynnösmäistä pintaa.

Sota ja rauha -televisiosarjan innoittamana syntyi sitten tämä sitruunanmakuinen juustokakku slaavilaishenkisin koristein.


Pohja on suklaakekseistä, täyte sitruunaa ja maidotonta vispiä, päällä appelsiini- ja sitruunamehuhyytelö. Koristeet tummaa suklaata ja sitruunaa (vapaalla kädellä, minkä kyllä huomaa ;-) Onneksi eräät lahjoittivat minulle hiljattain ihan työkalunkin tällaisia koristeita varten, joten ensi kerralla lopputulos on siistimpi!

Kustaa Aadolfin leivokset

Hyvää ruotsalaisuuden päivää, ipa!

Tämän päivän juhliminen on kivaa siksikin, että ruotsalaiset ovat keksineet kehittää entiselle kuninkaallemme juhlaleivoksen. Jos minulta kysyttäisiin, jokaista merkki- ja juhlapäivää juhlistettaisiin asiaankuuluvasti leivoksilla!



Kehittelin siis leivoksen, jonka tarkoitus on vastata kohtalaisesti leivoksen alkuperäistä makumaailmaa. Siis suklaata ja sitruunaa, ja sokerikakkukerrosten välissä voikreemin sijaan kauravispiä, joka on rasvaisempaa ja raskaampaa kuin kermavaahto.

Ulkoasu ei tällä kertaa ole kummoinen. Ensinnäkin olisin halunnut värjätä leivosten päällisen keltaisemmaksi, mutta minulla ei ollut väriä. Myös maun puolesta sokerikuorrutus on ehkä turhan makea. Lisäksi kuninkaan potretit menivät aivan poskelleen, niistä tuli tosi rumia. Käytin kaakaolla maustettua sokeripikeeriä, joka jäi liian paksuksi, ei pursoutunut ilman äärimmäisiä voimakeinoja eikä levinnyt tasaiseksi. Maun puolestakin suklaiset profiilikuvat olisivat parempia, eli niitä ensi kerralla.

Taikinalevy:

4 suurta munaa
1 ½ dl sokeria
reilu 1 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
½ dl perunajauhoja
vaniljaa

Vatkaa munat ja sokeri, siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Levitä taikina leivinpaperin päälle levyksi. Paista 200 asteessa 10 minuuttia. Peitä ja jäähdytä.
Leikkaa jäähtyneenä leivoksen kokoisiksi paloiksi ja kostuta liemellä, jossa on vettä, sitruunamehua, rommia ja sokeria (nestettä kuluu reilun desin verran, pohjien pitää olla kunnolla kosteita).

Sitruunavaahto:
2 prk vispiä
tomusokeria
1,5 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
4 liivatelehteä

Vatkaa vispit, mausta tomusokerilla ja lisää kiehuvaan sitruunamehuun liuotetut liivatelehdet. Anna jäähtyä. Laita litistetyn pullavuoan päälle yksi taikinalevy, päälle runsaasti sitruunavaahtoa ja toinen levy päälle. Väliin voi ripotella vielä suklaalastuja. Siirrä loppu vaahto pursotinpussiin ja siirrä pussi jääkaappiin jähmettymään. Laita myös leivospohjat viileään vetäytymään.

Pursottele leivosten reunoille sitruunavaahtoa. Purista luomuappelsiinista mehu ja sekoita sopiva määrä mehua ja tomusokeria kuorrutustahnaksi. Kuorruta leivokset päältä. Koristele haluamallasi tavalla.



Jos ulkonäköä ei katsota, nämä onnistuivat oikein hyvin. Maku on sopivan suklainen ja sitruunainen, koostumus ihanan kevyt. Maistuivat jopa puolisolle, eli läpäisivät tiukimmankin testin. ;-) Parannettavaa jäi silti maussakin - päälle sopisi ehkä jokin appelsiinitahna-ratkaisu sokerikuorrutuksen sijaan.