Helsingin sanomien kuukausiliitteessä oli jokin aika sitten uunipunajuurien reseptejä. En itse ole viime vuosina käyttänyt punajuuria, koska olen kokenut niiden keittämisen työlääksi, joten uunipunajuurten ohje oli minulle todellinen ahaa-elämys. Punajuuret vain pestään, laitetaan suolapedissä uuniin, annetaan paistua ja kuoritaan kypsinä. Väri ja aromit säilyvät ihanina.
Alkuperäisessä ohjeessa, joka on siis huippukokki Peppi Aralehdon käsialaa, punajuuren kumppanina on paahdettua siankylkeä. Korvasin sen soijakastikkeella maustetulla savutofulla, ja lopputulos oli oiva. Appelsiinikastike on todella herkullinen, ja sopii muuten hyvin myös uunibataatin kanssa. (Yhdessä punajuuret ja bataatti ovat upea väriyhdistelmä, valitettavasti siitä minulla ei ole kuvaa.)
Mutta siis näin:
½ - 1 kg punajuuria
pari desiä karkeaa merisuolaa
Upota punajuuret uunivuokaan kaadettuun suolaan. Niiden ei tarvitse peittyä kokonaan. Peitä foliolla ja paista 200 asteessa tunti-puolitoista. Itse en ole saanut vielä tunnissa punajuuria kypsiksi. Anna punajuurien jäähtyä, kuori ne ja leikkaa lohkoiksi. Suolan voit kuivattaa leivinpaperin päällä uunin jälkilämmössä ja käyttää uudelleen, se ei mene miksikään - saa vain kauniin pinkin värin!
Kastike:
1-2 appelsiinia
loraus öljyä
2 tl sokeria
mustapippuria
Halkaise appelsiini(t) ja paista puolikkaita 200 asteisessa uunissa 15 minuuttia (punajuurien kanssa yhtäaikaa käy hyvin). Anna jäähtyä hieman ja purista mehu. Sekoita mehuun tilkka öljyä, sokeri ja mustapippuria.
Lisäksi:
pari valkosipulinkynttä
1 pkt savutofua
soijakastiketta
persiljaa (tai rosmariinia, niin kuin alkuperäisessä ohjeessa oli)
krassia, viinisuolaheinää tai vaikka rucolaa
Kuutioi tofu ja paista pannulla öljyssä. Mausta soijakastikkeella. Siirrä sivuun.
Kaada pannulle tilkka öljyä, lisää pari halkaistua valkosipulinkynttä, persilja/rosmariini/muu oman maun mukainen yrtti sekä punajuurilohkot. Sekoittele, kunnes punajuuret lämpenevät. Kaada joukkoon osa appelsiinikastikkeesta, anna kiehahtaa ja nosta lautasille. Kaada päälle tofukuutiot ja loppu kastike. Koristele krassilla tai viinisuolaheinällä. (Alkuperäisessä ohjeessa oli siis krassia, mutta sitä ei lähikaupastamme saa, enkä tähän hätään ehtinyt itse kasvattaa. Viinisuolaheinä sopi kuitenkin maun puolesta hyvin.)
Tämä monivaiheinen ohje on itse asiassa erittäin helppo valmistaa. On vain muistettava laittaa ajoissa punajuuret uuniin. ;-)
Herkkujentäyteistä viikonloppua!
Täytyykin joskus koittaa noita kokonaisia uunipunajuuria.
VastaaPoistaMe joskus laitetaan ihan lohkoperunoiden kaveriksi noin 1,5cm x 1,5cm punajuurikuutioita samoilla mausteilla uuniin. Mukavaa dipattavaa, joskaan ei ihan sormiruokaa. :)
Ipa!
VastaaPoistaNuo punajuuret ehtii siis kypsyä perunoiden kanssa samaan tahtiin?
Mun pitää kokeilla tuota teidän ohjetta ja myös Mömen, kun mulle on jäänyt punajuurista vähän etova maku mieleen. Sellanen vähän liian makee.
TR
Heippa TR,
VastaaPoistaKyllä ehtii, jäävät siis sellaisiksi pureskeltaviksi. Pitää vaan huomioida, että tekee tarpeeksi pieniä noista kuutioista. Makeitahan nuo epelit kyllä tuppaavat olemaan, mutta jos lohkoperunat suolaa reippaasti, niin tasapaino säilyy! ;)
Happoa vaan, se taittaa sekä makeutta että punajuurille ominaista maan makua. Balsamicoa, viinietikkaa tai sitrushedelmämehua. Uuniperunoihin/-punajuuriinkin voi pirskotella maun mukaan tummaa tai vaaleaa balsamiviinietikkaa.
VastaaPoistaMutta itsessäänhän punajuuri toki on aika makea, runsas suola auttaa osaltaan siihen. ;-)